Itsenäistä tuskailua

Moikka,

Kurssin viidennellä viikolla pääaiheina ovat tiedon soveltaminen sekä eri laskutoimintojen ja komentojen käyttäminen. Uuden komennon, bufferin, käyttöä yritin kaverin  ja kurssikerran materiaalien kanssa harjoitella itsenäisissä tehtävissä, sillä en tällä viikolla päässyt flunssan takia mukaan kurssikerralle. Bufferoinnissa valitusta/piirretystä alueesta voidaan luoda vyöhyke, jolla on määrätty etäisyys alueesta. Bufferoinnilla voidaan tutkia vyöhykkeen sisällä olevaa paikkatietoa, muun muassa rakennuksia ja asukkaita, mutta myös muuta pisteaineistoa. Puskurivyöhykkeitä voidaan myös käyttää alueiden rajaamiseen ja esimerkiksi meluhaitan estämiseksi alueelle voidaan rakentaa meluesteitä. Täytyy myöntää, että paikan päällä oleminen olisi varmasti auttanut minua selviytymään tehtävistä paremmin.

Oman käsitykseni mukaan kurssikerralla käytiin enemmän läpi arvojen ja laskukomentojen käyttämistä QGIS:ssä aiemman kurssikerran aineiston avulla. Aloitin alkutehtävästä, ja seurasin sana sanalta Paarlahden “Harjoitus 5” kokoamia ohjeita.

Fiilikset ennen itsenäisiä tehtäviä

Vaikka QGIS:n parissa on kulutettu aikaa ja vaivaa tällä kurssilla jo neljän viikon ajan, itsenäisesti alkuun pääseminen tuntuu aina yhtä haastavalta. Opettajaa seuratessa harvoin miettii sen enempää toimintojen perimmäisiä käyttötarkoituksia. Ennen kurssikerran itsenäistehtäviä minusta tuntui, että parhaimmin hallitsen koropleettikarttojen muokkaamisen ja ulkonäöllisten ominaisuuksien muotoilun. Legendojen muokkaaminen, mittakaavat ja pohjoisnuolen lisääminen sujuvat melko vaivattomasti monen viikon harjoittelun jälkeen. Sen sijaan aineistojen yhdistäminen ja niiden muokkaaminen tuntuivat itselleni haastavilta, vaikka niitä on myös viikko toisensa jälkeen harjoiteltu.

Itsenäiset tehtävät

Erityisesti tässä kurssikerrassa perimmäisenä jujuna oli ymmärtää tehtävänanto ja kysymyksen asettelu oikealla tavalla. Tehtäviä tehdessä oli aluksi turhautumista ja tuskailua siinä, riittävätkö omat taidot ollenkaan tehtävien ratkaisemiseen. Kaverini Sarlotta Laakkosen opastuksella pääsin tehtävissä hyvin alkuun ja ongelmatilanteissa sain myös häneltä ratkaisuehdotuksia. Kiitos kuuluu hänelle siitä <3. Kun tehtävien ensimmäisiä kohtia oli saanut valmiiksi, alkoi pääsemään jo pikkuhiljaa kiinni ideaan ja ajatukseen siitä, miten tehtäviä tulisi lähestyä. Itsenäisissä tehtävissä kivaa oli tehtävien samankaltaisuus ja asteittainen vaikeutuminen: tehtävät tuntuivat sopivan haastavilta edetessä, vaikka kirosin toistuvasti kaatuvan ohjelman ja kiitoradan jatkeen tekemisen (yksinkertainen, mutta tein sen loppujen lopuksi yli seitsemän kertaa, koska jokin siinä piirtämisessä aina mättäsi :D). Toista tehtävää tehdessä kirosanat pulpahtelivat taas kielen päälle. Törmäsin Joel Schülen blogitekstiin “Viikko 5”, jossa kirjoittaja ui samoissa syvissä vesissä taajama-aineiston käsittelyn kanssa. Sieltä sain hyviä vinkkejä jatkaa toisen tehtävän loppuun tekemistä (ja vertaistukea). Kolmas tehtävä sen sijaan alkoi tuntumaan jo vähän helpommalta. Tehtävien tekemisen jälkeen minulle jäi tunne siitä, että osaan käyttää Select features by location- ja Buffer-toimintoja paljon itsevarmemmin ja sujuvammin. Taulukosta pääseekin näkemään kovan työn ja tuskan takana koottuja vastauksia itsenäisten tehtävien kysymyksiin.

QGIS:n soveltuvuus analyysin tekoon

Aiempina viikkoina on tullut ilmi se, kuinka QGIS:iä voidaan käyttää erilaisiin käyttötarkoituksiin paikkatietoanalyysissä. QGIS:n suurimmat haasteet käytettävyydessä lienee uuden käyttäjän tietämättömyys ohjelmiston toiminnoista ja komennoista. Reunaehtona on muun muassa se, että käyttäjä osaa tuoda ohjelmistoon aineistoa, jota QGIS osaa lukea ja käsitellä. Aineiston valitsemiseen tulisi kiinnittää huomiota muun muassa sen kokoon, monipuolisuuteen ja luotettavuuteen (tiedon oikeellisuus). Esimerkiksi suurikokoiset aineistot saattavat kuormittaa ohjelmistoa, jolloin ohjelmiston käyttö hidastuu. Itselläni aineistojen siivoaminen, yksinkertaistaminen ja muokkaaminen tuottavat vielä vaikeuksia, ja ilman tarkkaa ohjausta en ehkä osaisi tehdä sitä itsenäisesti. Yksi esimerkki lienee rasterikerrasta ruutukoon muuttaminen sopivaksi, ettei ohjelmalla kestä koko päivää ruudukon piirtämiseen :D. Lisäksi käyttäjän täytyy tietää, millaista analyysiä hän tavoittelee QGIS:n käytöllä aineistosta. Ilman luuranko-ohjetta olisin tuskin itse päässyt näin pitkälle ensimmäisessä tehtävässä, jossa jo vaaditaan jonkin näköistä tietotaitoa ja soveltamista aiheeseen liittyen. Myös tietämys siitä, miksei QGIS joskus jaksa ladata aineistoa tai vastaa komentoihin, helpottaisi ohjelmiston operointia jatkossa.

Tästä kerrasta tuli erityisesti opittua se, että ilman apua ei näistä tehtävistä selviä. Paremmilla fiiliksillä ensi viikkoon!

Lähdeluettelo:

Schüle, J. (2023). “Viikko 5”. Maa- 202 Joel Schüle – Kurssiblogi. 20.2.2023. https://blogs.helsinki.fi/jschule/ Viitattu 25.2.2023.