Omaa dataa ja hasardeja

Moikka,

Parin viikon itsenäisen kipuilun ja tuskailun jälkeen pääsin vihdoinkin takaisin opetusluokkaan ja QGIS:n makuun ohjatussa opetuksessa. Muista jälkeen jääminen on tuntunut ikävältä ja tuntuu, ettei tiedä mistä aloittaa ja mitä kaikkea täytyisi vielä tehdä. Kuudennen ja toiseksi viimeisen kurssikerran aiheina olivat muun muassa oman datan kerääminen Epicollect5-sovelluksella sekä sen kuvaaminen ja analysoiminen QGIS:ssä. Lopputunnista syvennyimme puolestaan tulivuorten, maanjäristysten ja meteoriittien tietoihin.

Epicollect5-sovellus on minulle ihan uusi, mutta mielenkiintoinen tuttavuus. Olen miettinyt, miten pisteaineiston tuottaminen onnistuisi helposti tavalliselta tallaajalta ja sovellus tarjosikin vastauksen siihen. Tehtävänämme oli kierrellä Kumpulan kampusta ympäröivää aluetta pienryhmittäin ja arvioida alueen viihtyvyyttä ja turvallisuutta vähintään viidessä eri paikassa. Kyselylomake oli helppo täyttää, mutta luotettavaksi pisteaineistoksi tehtävästä syntynyttä aineistoa ei välttämättä voi kutsua :D. Kaikki ryhmät eivät nimittäin vierailleet samassa paikassa, näkemykset ovat subjektiivisia ja otanta oli melko suppea. Toisaalta tehtävän tavoitteena oli taltioida paikkoja mahdollisimman laajalta alueelta, ja siinä ryhmämme onnistui hyvin. Aida Palmgren teki myös hyvän huomion blogipostauksessaan “Kuudes kurssikerta” (10.3.2023) siitä, että muun muassa vuodenaika voi vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen. Hän avaa, että eräs heidän kurssikerran pienryhmistä kertoi työmaan luovan turvattomuuden tunnetta, mutta kuvailee sen kuitenkin vain väliaikaiseksi turvattomuuden aiheuttajaksi. Yhdistimme pienryhmien keräämät aineistot yhdeksi aineistoksi, jonka jälkeen harjoittelimme interpoloimista aineistolla. Interpoloinnilla pystytään luomaan pisteaineiston pisteiden väliin jatkuvan alueen, joka kertoo ilman pisteitä jääneiden alueiden mahdollisista arvoista perustuen pisteaineiston pisteisiin. Interpoloinnilla saadaan siis suuntaa-antava arvio eikä absoluuttista totuutta. Otin kuvakaappauksen interpoloimastani alueesta. Valitettavasti en saanut tehtyä tästä tehtävästä hienoa karttaversiota, mutta kuvasin alueen spektrin väreillä. Siniseen sävyyn lukeutuvat alueet kuvaavat sitä, että alue koetaan turvallisena. Vihreän sävyt tarkoittavat melko turvalliseksi koettuja alueita, keltaisen sävyt melko turvattomana ja punaisen sävyt turvattomana. Lisäksi kartassa on näkyvissä Kumpulan rakennukset tummanvihreällä ja tiet tummahkon keltaisella.

Kuva 1. Interpoloitu kartta-aineisto Kumpulassa koetusta turvallisuuden tunteesta

Hasardeista minua kiinnostivat eniten maanjäristyksen, joten päädyin tekemään kaikki kolme karttaa maanjäristyksistä. Ensimmäinen kartta (kuva 2.) kertoo vuosina 1900-2012 tapahtuneista, yli 5,0 magnitudin maanjäristyksistä. Tämä kartta havainnollistaa melko hyvin mannerlaatat ja niiden yhtymäkohdat. Kartalla voidaan johdatella oppilaita oppitunnin aiheeseen tai havainnollistaa tektonista aktiivisuutta. Hyvä johdatteleva kysymys voisi olla esimerkiksi: Mitä voitte sanoa kuvan perusteella, missä tapahtuu eniten maanjäristyksiä? Miksi juuri näillä alueilla tapahtuu eniten maanjäristyksiä?

Kuva 2. Pistemäinen kartta maapallolla tapahtuneista yli 5,0 magnitudin maanjäristyksistä vuosina 1900-2012

Löysin vielä kuvan Smithsonian Magazine-lehden artikkelista “100 Years of Earthquakes On One Gorgerous Map”, johon kirjoittaja Colin Schultz on liittänyt kuvan Dylan Prentissin tekemästä, maapallon mannerlaattoja kuvaavasta kartasta. Vaikka kartassa ei kuvatakaan maanjäristyksiä, voidaan silti karttaa ja tekemääni karttaa (Kuva 2.) vertailemalla sanoa, että maanjäristykset tapahtuvat mannerlaattojen yhtymäkohdissa. Tätä karttaa voisin käyttää myös opetuksessa ensimmäistä karttaa seuraavana karttana ikään kuin avaamaan aihetta ja vastausta johdatteleville kysymyksilleni.

Kuva 3. Maapallon mannerlaatat, kuva: Dylan Prentiss

Seuraavaksi tein kartan magnitudien 6-10 välillä vuosien 2000-2012 aikana tapahtuneista maanjäristyksistä. Liitin mukaan myös valtioiden rajat. Jaottelin maanjäristykset magnitudien mukaan neljään luokkaan. Alunperin ideana oli ottaa myös magnitudin 5 maanjäristyksen mukaan, mutta niitä oli sen verran runsaasti, että ne peittivät suurimman osan yli kuuden magnitudin maanjäristyksistä. Luokittelevalla kartalla pystytään tutkimaan, onko esimerkiksi jokin tietty alue maapallolla erityisen herkkä voimakkaammille maanjäristyksille ja minkä voimakkuuden maanjäristyksiä esiintyy yleisimmin maapallolla. Valtionrajat voivat auttaa oppilaita hahmottamaan paremmin maapallon karttaa. Edelliseen karttaan verrattuna pisteitä on huomattavasti vähemmän, mikä helpottaa tiettyjen valtioiden tai alueiden lähempää tarkastelua. Kartan avulla voidaan kysyä muun muassa voimakkaiden maanjäristyksien sijainnista sekä siitä, miten se vaikuttaa ihmisten elämään (varsinkin rannikolla).

Kuva 4. Vuosina 2000-2012 tapahtuneet yli 6,0 magnitudin maanjäristykset luokiteltuna magnitudin mukaan

Viimeiseksi halusin vielä tarkastella yli kahdeksan magnitudin maanjäristyksiä kahdenkymmenen vuoden aikaväliltä. Tällä kartalla voidaan havainnollistaa oppilaille sitä, että vaikka yli kahdeksan magnitudin maanjäristykset ovat voimakkaita ja tuhoisia, ne ovat loppujen lopuksi melko harvinaisia vaikka aikaväli edelliseen karttaan verrattuna on suurempi. Lisäksi edelliseen karttaan verrattuna kolmas kartta erottelee vielä tarkemmin ne maanjäristykset, jotka ovat jääneet mahdollisesti kuutta ja seitsemää magnitudia kuvaavien pisteiden alle. Tämän kartan avulla voidaan pohtia mahdollisia syitä siihen, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että juuri kyseisissä paikoissa esiintyy voimakkaimpia maanjäristyksiä. Kartalla voidaan myös johdatella oppilaita mahdollisesti tsunamin käsittelyyn ja toisaalta pohtia sitä, miten voimakkailta maanjäristyksiltä tai tsunameilta voidaan suojautua.

Kuva 5. Vuosina 1992-2012 tapahtuneet yli 8,0 magnitudin maanjäristykset

Lähdeluettelo:

Palmgren, Aida. (2023). “Kuudes kurssikerta”. Olen QGIS-tietoinen – Kyseenalaiset geoinformatiikkamenettelyt. 10.3.2023. https://blogs.helsinki.fi/aidapalgeo/. Viitattu 16.3.2023.

smithsonianmag.com/smart-news/100-years-of-earthquakes-on-one-gorgeous-map-192727/. Viitattu 16.3.2023