Kurssikerta 2. Artikkelitehtävästä seurannut reaktio

Blogissa annetussa kurssitehtävässä kehoitettiin kirjoittamaan reaktiopaperi kahden muuttujan koropleettikarttoja käsittelevästä artikkelista: ““Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship” (Leonowicz, 2006)

Reaktiopaperin kirjoittaminen on itselleni aivan uusi kokemus, johon suhtaudun aidolla mielenkiinnolla. Tarkoituksena on kirjata ajatuksia, mitä artikkeli minussa herättää, ja kuvailla millaisia muutoksia lukemani mahdollisesti aiheuttaa ajattelutavassani. Tutkimusretki omien käsitysten maailmaan on siis tiedossa!

Artikkelissa pohdittiin koropleettikarttojen sisältämän informaation sisäistämiseen ja tiedostamiseen liittyviä tekijöitä. Siinä verrattiin yhden ja kahden muuttujan koropleettikartan informatiivista arvoa toisiinsa, ja tutkittiin millainen kartta on lukijalle helpointa tulkita niin, että haluttu informaatio on selkeästi hahmotettavissa. Artikkelissa myös sivuttiin, miten kahden toisistaan riippuvan tekijän esittäminen samassa koropleettikartassa esitetään mahdollisimman selkeästi, ja millaiset luokkajaot tällaisessa kartassa tulisi olla.

Artikkelia lukiessani rupesin ensimmäiseksi pohtimaan kuinka monta asiaa on huomioitava koropleettikarttaa laatiessa, vaikka kartassa tarkasteltaisiin vain yhtä muuttujaa. Luokkajako ja luokkien määrä ovat varmasti keskeisimpiä tekijöitä informatiivisen kartan luomiseksi. Nämä kaksi tekijää on myös hyvä huomioida karttaa tarkastellessa, koska tiedon luonne ja painotus voi muuttua paljonkin luokittelun myötä, vaikka käytettävä aineisto pysyisi samana. Myös värien käyttö on koropleettikartoissa taiteen laji, niiden avulla voidaan häivyttää tai korostaa visuaalisia eroja näin halutessa.

Kahden muuttuja koropleettikartan laatiminen on jo huomattavasti haasteellisempaa. Tekstissä oli pohdittu hyvän luokittelun rakentamista, ja muuttujien välisen korrelaation osoittamisen keinoja. Marja Penttinen on blogissaan mielestäni avannut hyvin kahden muuttujan koropleettikartan laatimisen hyödyt ja ongelmat sekä laatimisessa huomioitavat tekijät (https://blogs.helsinki.fi/mhpentti/2014/02/07/artikkelin-aikaansaamia-pohdintoja-kahden-muuttujan-koropleettikartoista/).

Artikkelissa tutkittiin myös sitä, onko kahden yhden muuttuja kartan vai kahden muuttuja koropleettikartan tulkitseminen lukijalle helpompaa. Tulokset viittasivat siihen, että yhden muuttujan kartta olisi helpompi tulkita, mutta informaatio tekijöiden välisistä riippuvuuksista välittyisi paremmin kahden muuttujan kartasta. Luettuani toisten opiskelijoiden ajatuksia asiaan liittyen, olen samaa mieltä siitä, että koska kahden muuttujan luotettavan koropleettikartan laatiminen vaatii tietyn tyyppisen aineiston, jossa korrelaatio on voimakasta, ja jossa luokkien määrän tulisi olla pieni, vaatii työ vankkaa asiantuntemusta. Laatiminen vaatii myös suurta harkintaa, ja tällaisia karttoja tarkastellessa tulee myös lukijan olla kriittinen. Ehkä tämä vastarinta ajan myötä vähenee, kun kokemusta karttuu, ja usko omiin tulkintataitoihin kasvaa.

Lähteet:

Mykkänen Eetu (2014) Tehtävä I: Tarpeellista mutta tarpeettoman haastavaa kartografiaa. Luettu 9.2.2014 < https://blogs.helsinki.fi/esmykkan/2014/01/29/artikkeli-i-tarpeellista-mutta-tarpeettoman-haastavaa-kartografiaa/>

Penttinen Marja (2014) Artikkeli 1:n aikaansaamia pohdintoja kahden muuttujan koropleettikartoista. Luettu 10.2.2014 <https://blogs.helsinki.fi/mhpentti/2014/02/07/artikkelin-aikaansaamia-pohdintoja-kahden-muuttujan-koropleettikartoista/>

Leonowicz, A. (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija 42: 1, 33-37

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *