Kuudennella kurssikerralla tutustuimme mapinfon mahdollisuuksiin lisätä sijaintitietoja kartalle. Omasta näkökulmastani varmaan keskeisin menetelmä  bufferoinnin lisäksi, jossa nään mahdollisuuksia vaikutusalueiden mahdollisen päällekäisyyden esittämiseen ja etäisyyksien hahmottamiseen. Itselläni oli sen verran ongelmia jo toimivien exceleiden tuottamisessa, joten unelmat googlemapsin (jota sydämestäni rakastan!) käytöstä karistin puhtaasti itsekkäistä ja ajankäytöllisistä syistä. Sitten kun opettajan liksa juoksee, perehdyn paremmin tällaisten pedagogisesti moniuloitteisten tietopohjan visualisoimisen ihmemaailmaan!

Tarkastelin karttaesityksessäni kolmen skaalan (7-9 richteriä) maanjäristysten sijoittumista maailmankartalle. Richterin asteikolla mitataan järistyksen seurauksena vapautuvaa energiamäärää, ja asteikkoa tarkastellessa on hyvä muistaa en perustuvan kymmenkantaiseen logaritmiin (järjestyken voimakkuus kasvaa kymmenkertaiseksi kutakin nousevaa arvoa kohden) (Wikipedia)

Ensimmäisessä kartassa tarkastellaan seitsemän richterin maanjäristysten sijoittumista maapallon pinnalle. Tarkastelussa on huomioitu kaikki järistykset 1.1. 1981 lähtien

Seitsemän richterin järistys luokitellaan erittäin voimakkaaksi, järistyksen voimasta mm. sillat sortuvat.

Seuraavassa kartassa tarkastellaan kahdeksan richterin järistysten sijoittumista.

Näin voimakas järistys aiheuttaa valtavaa tuhoa satojen kilometrien säteellä

Yhdeksän Richterin järistyksiä oli tapahtunut tarkasteltavan aikajakson aikana kahdesti. Järistys on valtava, ja tuhoisat vaikutukset ulottuvat tuhansien kilometrien säteelle.

Kartoilta on helppo huomata, että järistysten sijainnit noudattelevat mannerlaattojen saumakohtien sijaintia. Voimakkaimmat järistykset kohdistuvat Tyynen valtameren ja Etelä-Amerikan alueille. Jatta Lahti on omassa blogissaan tarkastellut tulivuorten ja mannerlaattojen saumakohtien välistä yhteyttä, ja havainnut tulivuorten aktiivisuuden kasvavan reunakohdilla.

Tällaisella menetelmällä olisi mahdollista esittää oppilaille esim. Mannerlaattojen saumakohtien ja järistysherkkyyksien välistä yhteyttä.  Olisi myös mielenkiitntoista selvittää, miksi voimakkaimmat järistykset ovat sijoittuneet Japanin ja Indonesian rannikolle. Onko kyseisen alueen laattaliikunnot mahdollisesti erityisen aktiivisia? Mielenkiintoista olisi myös tarkastella ihmisasutuksen määrää voimakkailla järistysalueilla.

Viitteet:

Lahti Jatta (2014) Kurssikerta 6. Luettu 20.3.2014 <https://blogs.helsinki.fi/jattalah/>.

Maanjäristysaineisto (2014) <<http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html>. Luettu 18.3.2014

Wikipedia, verkkotietosanakirja (2014) <http://fi.wikipedia.org/wiki/Richterin_asteikko> .Luettu 18.3.2014