Esimerkki 4.

Plagioinnin monet muodot: esimerkkejä lähdeviittauksilla

Plagiointi ei aina merkitse vain sitä, että lähdeviittaus jätetään pois tekstistä. Alla on esimerkkejä, joissa lähdeviittaus on tehty puutteellisesti tai harhaanjohtavasti.

“Unohdettu lähdeviittaus”

Kirjoittaja mainitsee lähdeteoksen kirjoittajan, mutta ei mainitse tarkempia lähdetietoja, esimerkiksi teoksen nimeä tai sivunumeroita. Tällöin alkuperäislähteen tarkistaminen on hyvin hankalaa, ellei mahdotonta. Usein tällainen plagiointi kätkee taakseen muita plagioinnin muotoja, esimerkiksi ”sämpläystä”.

”Harhaanjohtava lähdeviittaus”

Kirjoittaja ilmoittaa tahallaan lähteen tiedot väärin, niin ettei alkuperäislähdettä voida jäljittää.

”Unohtuneet lainausmerkit”

Kirjoittaja toistaa lähdeteosta sanan tarkasti ja viittaa asiallisesti lähteeseen, mutta jättää lainausmerkit pois, jolloin syntyy se käsitys, että kirjoittaja olisi työstänyt alkuperäislähteen sisältöä omin sanoin.

Esimerkki:

Pintasuuntautunutta lähestymistapaa käyttävä opiskelija pyrkii selviytymään kurssivaatimuksista ja keskittyy siten opiskeltavan tiedon toistamiseen. Hän opiskelee ilman selkeitä tavoitteita. Koska pääpaino on opiskeltavan materiaalin toistamisessa, uusien asioiden hallitseminen tuntuu hänestä vaikealta ja hän kokee usein, että opittavia asioita on liikaa. (Lindblom-Ylänne & al., 2009).

Alkuperäinen teksti (Lindblom-Ylänne, S., Mikkonen, J:, Heikkilä, A., Parpala, A. & Pyhältö, K. Oppiminen yliopistossa. 2009. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne ja A. Nevgi (toim.) Yliopisto-opettajan käsikirja (70-99). Helsinki: WSOY).

Pintasuuntautunutta lähestymistapaa käyttävä opiskelija pyrkii selviytymään kurssivaatimuksista ja keskittyy siten opiskeltavan tiedon toistamiseen. Hän opiskelee ilman selkeitä tavoitteita. Koska pääpaino on opiskeltavan materiaalin toistamisessa, uusien asioiden hallitseminen tuntuu hänestä vaikealta ja hän kokee usein, että opittavia asioita on liikaa. (s. 91)

 “Anastetut johtopäätökset”

Kirjoittaja viittaa asiallisesti lähteisiinsä, mutta käyttää myös lähteistään otettuja melko suoria lainauksia tai vain hieman muutettuja lainauksia viittaamatta lähteeseen. Tällöin syntyy mielikuva, että johtopäätökset ovat kirjoittajan omaa tuotosta.

Esimerkki:

Ulkoiset motiivit voivat vaihdella äärimmäisestä pakosta toiminnan tärkeyden ja hyödyllisyyden ymmärtämiseen (Lindblom-Ylänne, Mikkonen, Heikkilä, Parpala & Pyhältö, 2009, 81). Esimerkiksi pakon edessä kurssin tai opiskelun aloittanut opiskelija saattaa huomta, etä opinnoista onkin hänelle tulevaisuudessa hyötyä. Tällöin motivaatio on edelleen ulkoinen, mutta opiskelijan on helpompi hyväksyä opiskelun välttämättömyys.

Alkuperäinen teksti (Lindblom-Ylänne, S., Mikkonen, J:, Heikkilä, A., Parpala, A. & Pyhältö, K. Oppiminen yliopistossa. 2009. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne ja A. Nevgi (toim.) Yliopisto-opettajan käsikirja (70-99). Helsinki: WSOY).

Ulkoiset motiivit voivat vaihdella äärimmäisestä pakosta toiminnan tärkeyden ja hyödyllisyyden ymmärtämiseen. Ulkoinen motivaatio voi myös muuttua sisäiseksi. Esimerkiksi pakon edessä kurssin tai opiskelun aloittanut opiskelija saattaa huomata, etä opinnoista onkin hänelle tulevaisuudessa hyötyä, jolloin motivaatio on edelleen ulkoinen, mutta opiskelijan on helpompi hyväksyä opiskelun välttämättömyys. (s. 81)

Lisää esimerkkejä sivustolla Plagiarism dot org: Types of Plagiarism