Harjoitus 2
MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät 1 / Albert Lenkiewicz
Todiste osaamisesta
Päätin lisätä tämän harjoituksen blogitekstiin eri projektioiden pinta-alojen vääristymiä kuvaavan tehtävän. Avatessani kurssikerralla tehtyä QGIS-projektia huomasin kaikkien ”Temporary scratch layers” -tasojen sisältämien tietojen kadonneen, kuten kurssikerralla olikin puhe, ja kuten ohjelma sitä sammuttaessani varoitti. Suomen kunnat -aineisto oli sentään tallentunut ”Layers” -valikkoon. Niinpä jouduin lisäämään geometrisia ominaisuustietoja uudestaan. Olin hivenen hämmästynyt miten hyvin muistin harjoitellut toiminnot. Kurssikerran tarkoituksen ollessa perustaitojen kertaamisen voin todeta minun kohdallani toistojen tekemisen tuottaneen tulosta!
Mercator-projektion vääristymät
Valitsin tarkasteltavaksi projektiokseni ”Sphere_Mercatorin” eli Mercatorin projektion. Käytin pinta-alatietojen lisäämiseen kahdesta vaihtoehdosta ”Vector –> Geometry tools” -toimintoa. Lisäsin pinta-alasuhteet suhdeluku-nimiseen sarakkeeseen, jonka visualisointiin laadin tasavälisen, manuaalisesti koostetun luokittelun. On erittäin hyvä ominaisuus, että luokkien manuaalinen muokkaus tapahtuu QGIS-ohjelmassa niin helposti ja vaivattomasti.
Heidi (Syrjäläinen 2021) pohti blogissaan luokitteluun sisällytettävien luokkien määrän tarkoituksenmukaisuutta ja kirjoitti päätyneensä kahdeksaan luokkaan kymmenen sijaan sekavuuden välttämiseksi. Hänen yhden värin eri sävyjä käyttävässä karttaesityksessään valittu luokkamäärä vaikuttaakin varsin toimivalta. Itse päädyin omien kokeilujeni jälkeen siihen, että harmaapunainen skaala toi selvimmin esiin muutosten suuruuden (Kuva 1). Tällä värivalinnalla kymmenen luokkaa toimii mielestäni hyvin ja havainnollisesti. Pinja (Pikkarainen 2021) ja Venla (Sirola 2021) käyttivät samaa harmaapunaista skaalaa, erotuksena jako kahdeksaan luokkaan, Pinjalla lisäksi prosentein ilmaistuihin. Ville (Väisänen 2021) problematisoi blogissaan ansiokkaasti sitä, miten pienetkin luokkavälien vaihtelut saadaan suurilla väriskaalaeroilla näyttämään huomattavasti todellista merkittävämmiltä. Epäilemättä tätä keinoa lienee käytetty kerran jos toisenkin mm. propagandan välineenä historian saatossa. Kasper (Mickos 2021) esitti hyvän näkemyksen yhtäläisen luokkamäärän säilyttämisen puolesta karttojen vertailun sujuvoittamiseksi.
Tulosten ja visualisoinnin perusteella Mercator-projektion vääristymien voi sanoa olevan huomattavia. Erityisen hyvin projektion pohjoisten ja eteläisten alueiden vääristymien suuruutta kuvaa jo pelkästään Suomen mittakaavassa lähes kaksinkertaistuva muutos pohjoista kohti liikuttaessa. Karttavisualisoinnin voi todeta olevan erittäin tehokas keino ilmaista asioita – itselleni ainakin kuva kertoo enemmän kuin taulukossa olevat numerot. Leon (Niemi 2021) omin sanoin kokeilevalla asenteella laadittu kartta herättää räväkkyydessään myös huomion ja kiinnostuksen, vaikka kaikki asiat eivät välttämättä ole niin helposti nähtävissä eikä silmä ole tottunut tulkitsemaan niin erinäköistä karttaa. Elmo (Holopainen 2021) oli Aitoff-projektiota käsittelevässä kartassaan kääntänyt legendan värit toisin päin vastaamaan kartan suunnassa etenevää vaihtelua luokittain. Tarkemmin ajateltuna omakin karttani olisi voinut hyötyä siitä, että olisin laittanut legendaani tummanharmaan ylimmäksi ja luokat etenemään siitä alas aina tummanpunaiseen. Vaikka en itse (ainakaan vielä) ole törmännyt legendan muokkaukseen liittyviin ongelmiin, osaan Miljan (Mäki-Rahkola 2021) esiin nostamien huomioiden jälkeen varautua paremmin tuleviin haasteisiin. Blogitekniikoihin liittyen opin lisäämään kuvaan oikeanlaisen kuvatekstin, edistystä!
Kurssikerralla opitut asiat tulevat varmasti olemaan tulevaisuudessa hyödyllisiä. Pohtiessani taas ekologiaan ja luonnonsuojeluun sopivia sovellutuksia huomaan löytäväni useita. Paitsi että erilaisia alueiden geometrisiin ominaisuuksiin liittyviä tietoja pystytään tuottamaan hyvin kätevästi, pystytään myös suorittamaan moninaisia laskutoimituksia. Tulosten visualisointi on myös helppoa ja nopeaa ja koen osaavani jo sen perusteet hyvin. Innostavaa!
Lähteet:
Holopainen, Elmo 2021, Elmblog, (https://blogs.helsinki.fi/elmblog21/) Luettu 30.5.2021
MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin kurssimateriaali 2021
Mickos, Kasper 2021, Kasperin Blogi, (https://blogs.helsinki.fi/kmickos/) Luettu 30.5.2021
Mäki-Rahkola, Milja 2021, MAA-202 -Kurssiblogi, (https://blogs.helsinki.fi/miljmaki/) Luettu 30.5.2021
Niemi, Leo 2021, Leo’s gis blog, (https://blogs.helsinki.fi/niemileo/) Luettu 30.5.2021
Pikkarainen, Pinja 2021, Pinjan blogi (maa-202), (https://blogs.helsinki.fi/pinjapik/) Luettu 30.5.2021
Sirola, Venla 2021, venlasir’s blog, (https://blogs.helsinki.fi/venlasir/) Luettu 30.5.2021
Syrjäläinen, Heidi 2021, Heidin blogi, (https://blogs.helsinki.fi/hesy/) Luettu 30.5.2021
Väisänen, Ville 2021, Villen GIS-blogi, (https://blogs.helsinki.fi/villvais/) Luettu 30.5.2021