Harjoitus 3

Harjoitus 3

MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät 1 / Albert Lenkiewicz

 

Aikataulumuutos

 

Paljon on ehtinyt tapahtumaan kirjoittaessani tätä blogipostausta toukokuun lopussa. Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin kuluessa luonnostelin kaikkia kurssikertojen postauksia, mutten saanut niitä julkaisukuntoon. Muiden kurssien ehdottomien deadlinejen ja opiskelun ulkopuolisen työtilanteeni johdosta näiden kirjoitusten viimeistely jäi nyt sitten kevään loppuun. QGIS-tehtävien viimeistelyyn ja pariin joutuminen muuttui aika pian tunteeksi siitä, että onpa itse asiassa hyvä ja hyödyllistä palata työstämään niitä. Huomasin suureksi ilokseni muistavani lähes kaikki perusasiat, kuten kerrosten (layer) tuomisen ohjelmaan sekä niiden muokkaamisen, kohteiden valinnan tiettyjen kriteerien mukaan, lopullisen karttavisualisoinnin työstämisen Print layout -työkalulla jne. Monia asioita oli toki ehtinyt unohtumaankin, mutta suuri kiitos kuuluu Artulle erinomaisten kirjallisten ohjeiden laatimisesta havainnollisine kuvineen. Näistä kurssikertakohtaisista ohjeista tulee olemaan iloa vielä monta kertaa tulevaisuudessakin. Tein ratkaisun, että annan lopuissa blogimerkinnöissäni näkyä tämän muuttuneen aikataulutustilanteeni siten, että reflektoin toukokuista minääni, mikäli niikseen tulee. Toivottavasti tämä ei tule aiheuttamaan kirjoituksiini turhaa sekavuutta… Päätin keskittyä erityisesti omien maanantairyhmäläisteni blogien tutkimiseen ja viittaamiseen. Kerratessani kurssikertojen sisältöä, koin hyväksi lähtökohdaksi, että jaoin saman kurssikertakokemuksen ryhmäläisteni kanssa ja pystyin täten palauttamaan asioita vielä tehokkaammin mieleeni. Elmo (Holopainen 2021) tiivisti omassa blogissaan hyvin kurssikerran keskeiset asiat ja käytetyt toiminnot.

 

Työskentelyä ja pohdintaa tietokantojen kanssa

 

Kolmannella kurssikerralla syvennettiin osaamistamme tietokantojen suhteen. Toimme ohjelmaan ja yhdistimme erilaisia tietokantoja, sekä tuotimme uutta tietoa ja muokkasimme tietokantojen välisiä yhteyksiä. Tietojen muokkaaminen on tarpeellista yhdistettäessä eri tietokantoja. Kuten Heidi (Syrjäläinen 2021) blogissaan totesi, myös tietojen karsiminen ja yhdistäminen on usein tarpeellista. Täten voidaan nopeuttaa lasku- ym. prosessointia visualisointeja laadittaessa, kuten myöhemmillä kurssikerroilla usein huomattiin. Aineistona käytettiin Afrikan konflikteja, öljykenttiä sekä timanttikaivoksia yhdistelevää karttaa (Kuva 1).

 

Kuva 1 Afrikan kartta, johon lisättynä konfliktit, öljykentät sekä timanttikaivokset

Tässä kolmannessa blogikirjoituksessa oli tarkoitus pohtia myös mitä seuraavien muuttujien avulla voitaisiin selvittää:

  • Konfliktin tapahtumavuosi
  • Konfliktin laajuus/säde kilometreinä
  • Timanttikaivosten löytämisvuosi
  • Timanttikaivoksen kaivausten aloitusvuosi
  • Timanttikaivosten tuottavuusluokittelu
  • Öljykenttien löytämisvuosi
  • Öljykenttien poraamisvuosi
  • Öljykenttien tuottavuusluokittelu
  • Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina

Konfliktien tapahtuma-aikaa ja laajuutta yhdistelemällä voidaan määritellä konflikteille erityisen alttiit alueet. Mielenkiintoista olisi myös tarkastella konfliktien vaikutusta internetkäyttäjien lukumäärään. Tästä ei tietenkään voida tehdä suoria johtopäätöksiä, mutta vertailu voisi heijastaa konfliktien vaikutusta ihmisten arkeen – tietenkin sikäli kun internetin käyttäminen voidaan määritellä osaksi afrikkalaisten arkea. Ville (Väisänen 2021) nosti blogissaan esiin internetin käyttämisen ja yleisen teollistuneisuuden mahdollisen yhteyden. Milja (Mäki-Rahkola 2021) vei pohdintaa vielä pidemmälle spekuloidessaan internetin yhteyttä sähkön kulutukseen sekä matkapuhelimien määrään. Hän myös selvitti syitä sen kiinnostavan faktan taustalla, että Keniassa jopa n. 85 % väestöstä käyttää intenetiä.

 

Timanttikaivosten ja öljykenttien ominaisuuksia sekä molempien tuotantohistoriaa olisi mahdollista tarkastella muuttujien avulla. Erityisen katsauksen voisi luoda kaivosten ja öljykenttien suhteeseen siitä näkökulmasta, onko toisen tuotannon kiihtyminen jollain alueella vauhdittanut etsintää ja tuotannon aloittamista toisen suhteen samalla alueella. Olennaista olisi mielestäni myös tarkastella konfliktien alkamisajankohtaa suhteessa kaivosten löytämiseen ja tuotannon aloittamiseen. Tämä tieto voisi auttaa mallintamaan lähitulevaisuudessa erityisen riskialttiita alueita. Pinja (Pikkarainen 2021) pohti blogissaan, voisiko kaivosten ja öljykenttien suurempi tuottavuus tarkoittaa laajempaa konfliktia.

 

Onnistumisia ja ongelmia karttavisualisoinnissa

 

Kurssikerralla aloitettuna itsenäisenä tehtävänä oli laatia tulvaindeksikartta (Kuva 1), jossa vertailtiin Suomen vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksia ja tulvaherkkyyttä. Attribuuttitaulukkoon tuli laskea tulvaindeksi, jossa käytin kaavaa MHQ (keskiylivirtaama) / MQ (keskivirtaama). Tulvaindeksin, joka kertoo alueen tulvaherkkyydestä, visualisointi koropleettikarttana sujui ongelmitta. Järvisyysdiagrammin laatiminen ei sen sijaan onnistunut, ja törmäsin samanlaisiin ongelmiin päätyen samantyyliseen visualisointiin kuin Maija (Jalonen 2021) ja Venla (Sironen 2021). Kasper (Mickos 2021) sen sijaan onnistui laatimaan havainnolliset pylväsdiagrammit, ja Ville (Väisänen 2021) sekä Milja (Mäki-Rahkola 2021) ympyrädiagrammit. Muistan tällä ja seuraavalla kurssikerrallamme olleen puhetta näistä diagrammien visualisointiongelmista, mutta en nyt sitten palannut etsimään luentotaltioinneista kyseisiä kohtia, jotka epäilemättä olisivat auttaneet pulmien ratkaisemisessa…

 

Kuva 2 Suomen vesistöjen tulvaindeksi sekä järvisyysprosentti

 

Päädyin käyttämään kartassani sinistä värisävyä, joka on luontevaa vesistöjä kuvatessa, kuten Villekin (Väisänen 2021) totesi. Kartasta käy mielestäni havainnollisesti ilmi alueiden tulvariskin aste. Järvisyyttä ilmaisevat pylväsdiagrammit sen sijaan eivät – sen lisäksi, etteivät ne kuvasta oikeita arvoja tai välttämättä edes muuttujaa – ole niin selvästi tulkittavissa. Kasperin (Mickos 2021) sinänsä oikein visualisoidut pylväsdiagrammitkin ovat mielestäni edes jokseenkin havainnollisia vain suhteessa toisiinsa, absoluuttista arvoa on vaikea arvioida. Voi siis todeta, että vaikka nämä kartat onnistuisivatkin kuvaamaan jokseenkin molempia muuttujia, ei ole ollenkaan itsestään selvää, että kahden muuttujan vertailu tai yhteys kävisi automaattisesti ilmi.

 

Lähteet:

Holopainen, Elmo 2021, Elmblog, (https://blogs.helsinki.fi/elmblog21/) Luettu 30.5.2021

Jalonen, Maija 2021, Maijan blogi, (https://blogs.helsinki.fi/mmjalone/) Luettu 30.5.2021

MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin kurssimateriaali 2021

Mäki-Rahkola, Milja 2021, MAA-202 -Kurssiblogi, (https://blogs.helsinki.fi/miljmaki/) Luettu 30.5.2021

Pikkarainen, Pinja 2021, Pinjan blogi (maa-202), (https://blogs.helsinki.fi/pinjapik/) Luettu 30.5.2021

Sirola, Venla 2021, venlasir’s blog, (https://blogs.helsinki.fi/venlasir/) Luettu 30.5.2021

Syrjäläinen, Heidi 2021, Heidin blogi, (https://blogs.helsinki.fi/hesy/) Luettu 30.5.2021

Väisänen, Ville 2021, Villen GIS-blogi, (https://blogs.helsinki.fi/villvais/) Luettu 30.5.2021

 

 

 

 

 

 

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *