Harjoitus 5

Harjoitus 5

MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät 1 / Albert Lenkiewicz

 

Puskurointia

 

Kurssikerran tehtävänannossa pyydetty koonta senhetkisestä paikkatieto-osaamisesta ei ole tätä kevään lopussa kirjoittaessani tavoitettavissa enää. Sen vuoksi siirrän yhteenvedon laatimisen viimeisen blogimerkintäni yhteyteen.

 

Kurssikerran keskeinen harjoiteltava toiminto oli bufferointi eli puskurointi. Se tuottaa tietoa rajatulta alueelta, vyöhykkeeltä, rajatuin kriteerein eli on alueellisen tarkastelun välttämätön työkalu. Itseäni koskevalta ekologiselta kannalta vyöhykkeiden määrittäminen liittyy hyvin usein jonkin tekijän vaikutuspiirin tarkasteluun, esim. pohjavesialueen kasvillisuusvaikutukseen tai latvuston aikaansaamaan varjostamiseen. Kasper (Mickos 2021) pohtii työkalun soveltuvan luonnonsuojeluun, ja se voi auttaakin määrittämään suojeltavien alueiden kokoa ja – mikä yhtä tärkeää – muotoa. Myös Emmi (Aarrelahti 2021) kirjoittaa bufferoinnin mahdollisuuksista suojavyöhykkeiden laatimisessa sekä monipuolisista sovellusmahdollisuuksista, mm. ekologisten käytävien suhteen, ympäristönsuojelussa.

 

Kurssikerran aikana aloittamissamme tehtävissä tarkasteltiin Malmin sekä Helsinki-Vantaan lentokenttiä, juna- ja metroasemia, taajamia sekä valinnaisessa tehtävässä yhtenäiskoulua. Vertasin vastauksiani (Taulukko 1) kurssikaverieni Elmon (Holopainen 2021), Maijan (Jalonen 2021), Kasperin (Mickos 2021), Miljan (Mäki-Rahkola 2021), Leon (Niemi 2021), Pinjan (Pikkarainen 2021), Venlan (Sirola 2021), Heidin (Syrjäläinen 2021) sekä Villen (Väisänen 2021) tuloksiin. Tuloksissa oli jonkin verran eroavaisuuksia, joista suurimmat olivat taulukon “väh. 60 dB:n alueella kaakosta laskeuduttaessa” kohdassa. Arvelen tämän johtuneen siitä, että tarkasteltavaan joukkoon miellettiin toisinaan myös vähintään 55 dB:n etäisyydellä asuvat, kun taas itse tarkastelin uusia meluhaitan piiriin joutuvia ihmisiä. Heidi (Syrjäläinen 2021) ja Maija (Jalonen 2021) olivat myös tehneet yhtenäiskouluun liittyvän itsenäistehtävän ja meidän vastauksemme olivat keskenään hyvin yhteneväisiä.

 

Taulukko 1 Kurssikerran tehtävien kootut vastaukseni

 

Bufferointityökalun lisäksi keskeinen käyttämämme toiminto oli Join attributes by location, jota käytimme jo viime kerralla. Kurssikerralla ratkaisuja piti etsiä itsenäisesti ja moniin ongelmakohtiin löysin vastauksen edellisten kurssikertojen ohjeistuksista. Työskentelyssä tärkeimpiä asioita on suorittaa toiminnot aina hyvin harkiten ja tietoisesti keskittyen yhteen asiaan kerrallaan. Siten myös mahdollisen virheen tai epäonnistumisen sattuessa on mahdollista palata “omia askeliaan taaksepäin” ja yrittää vaihtoehtoista suoritustapaa. Muistan tuskailleeni tehtävissä jonkin verran sen kanssa, milloin QGIS-ohjelma muuntaa olemassa olevia attribuuttitaulukon tietoja pysyvästi ja milloin luodaan vain väliaikainen taso. Myös tarkasteltavien tasojen (layer) lukumäärän kasvaessa alkaa niillä operointi olla haastavampaa etsittäessä tiettyjen attribuuttien sijaintia sekä yritettäessä löytää ihanteellista näytettävien tasojen välistä visualisointia kartalla.

 

QGIS-ohjelman mahdollisuuksista sekä rajoituksista

 

Tärkeitä QGIS-ohjelman ongelmanratkaisupotentiaaliin vaikuttavia tekijöitä ovat lähtöaineiston laatu sekä keskinäinen yhteensovitettavuus ja vertailukelpoisuus. Eri tasoja pyrittäessä muokkaamaan paremmin keskenään keskusteleviksi, voi törmätä moninaisiin ongelmiin aina käytettävissä olevista koordinaatistoeroista puuttuviin ä- ja ö-kirjaimiin sekä vaillinaisiin attribuuttitaulukon tietoihin. On myös tärkeää osata määrittää edes auttavasti työskentelynsä tavoite toisaalta ennen kuin lähtömateriaali valitaan ja toisaalta osata nähdä lähtömateriaalin perusteella, mihin kysymyksiin voidaan saada vastauksia ja mitä suoritettavia toimintoja vaaditaan. Kenties tärkeimpiä mielessä pidettäviä arvoja QGIS-ohjelman parissa työskenneltäessä on tarkoituksenmukaisuus.

 

Lähteet:

Aarrelahti, Emmi 2021, Matkani Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssilla, (https://blogs.helsinki.fi/emaa/2021/02/23/kurssikerta-5/) Luettu 30.5.2021

Holopainen, Elmo 2021, Elmblog, (https://blogs.helsinki.fi/elmblog21/) Luettu 30.5.2021

Jalonen, Maija 2021, Maijan blogi, (https://blogs.helsinki.fi/mmjalone/) Luettu 30.5.2021

MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin kurssimateriaali 2021

Mickos, Kasper 2021, Kasperin Blogi, (https://blogs.helsinki.fi/kmickos/) Luettu 30.5.2021

Mäki-Rahkola, Milja 2021, MAA-202 -Kurssiblogi, (https://blogs.helsinki.fi/miljmaki/) Luettu 30.5.2021

Niemi, Leo 2021, Leo’s gis blog, (https://blogs.helsinki.fi/niemileo/) Luettu 30.5.2021

Pikkarainen, Pinja 2021, Pinjan blogi (maa-202), (https://blogs.helsinki.fi/pinjapik/) Luettu 30.5.2021

Sirola, Venla 2021, venlasir’s blog, (https://blogs.helsinki.fi/venlasir/) Luettu 30.5.2021

Syrjäläinen, Heidi 2021, Heidin blogi, (https://blogs.helsinki.fi/hesy/) Luettu 30.5.2021

Väisänen, Ville 2021, Villen GIS-blogi, (https://blogs.helsinki.fi/villvais/) Luettu 30.5.2021

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *