Tunnelma joululomienlomien jälkeen alkaneen Paikkatiedon hankinta, Analyysi ja Kartografia-kurssin ensimmäisellä tunnilla oli odottava. Edellisessä periodissa käydyn käydyn TAK-kurssin pääpaino oli ollut erilaisten karttojen tuottamisessa ja ymmärtämisessä, siis kartografiassa. Powerpoint-esitystä seuratessa selväksi kuitenkin tuli, että nyt alkavan kurssin keskeisenä teemana tulisi olemaan paikkatieto ja sen hallinta. Tämä kävi selkeästi ilmi ohjelman vaihtuessa, kun siirryimme tutun turvallisesta CorelDRAW:sta pelottavan maineen omaavan Mapinfon pariin.
Asetelma ensimmäiselle kurssikerralle oli itsessään haastava, sillä jouduimme työskentelemään johdanto-osuuden jälkeen itsenäisesti. Mapinfoon oli jo aiemmin edellisenä syksynä luotu alustava vilkaisu, mutta Jonnen sanoja lainaten: “oli nuokin vähäiset työkalut jo tehokkaasti unohdettu kun lähdimme ensimmäisellä kurssikerralla tutustumaan ohjelmistoon“. Muistikuvina itselläni kyseisiltä TAK-kurssikerroilta olivat lähinnä “aivottomat” opettajan ohjeita seuraavat klikkailut erilaisissä valikoissa. Vaadittu sijaintikartta oli toki syntynyt, mutta ohjelman käyttökokemukset olivat jääneet varsin pinnallisiksi.
Kurssikerta koostui kahdesta harjoituksesta. Niistä ensimmäisessä tutustuttiin ohjelman keskeisimpiin työkaluihin ja valikkoihin sekä karttatasojen hallintaan opettajan opastuksella. Testailun leikkikenttänä toimi Helsinkiä kaupunginosittain kuvaava paikkatietoaineisto. Hieman Corelia rujompi käyttöliittymä, taulukkoikkunat ja vaikkapa Tiian mainitsema undo-näppäimen puute tietysti pelästyttivät alkuun, mutta yleistoiminnot osoittautuivat nopeasti varsin loogisiksi. Perehdytys-osio jäi tosin valitettavan lyhyeksi kurssiopettajan sairastumisen vuoksi, mutta alkukauhistus oli sentään saatu selätettyä.
Kahvitauon jälkeen alettiin soveltamaan tuoreita oppeja käytännössä koropleettikartan muodossa. Aiheeksi vapaavalintaiseen teemakarttaani valitsin Helsingin asukastiheyden; ei erityisen luova valinta, mutta helposti esitettävä pohjamateriaali tuntui luontevalta näin huteralla tietopohjalla.
Kuva 1. Histogrammi aineistosta
Tekeleeni syntyi kohtalaisen vaivattomasti, kiitos laadukkaiden opetusmateriaalien ja avuliaiden kurssikaverien. Luokittelin aineistoni yleispätevästi kvantiileittain tutkailtuani histogrammityökalun tuottamaa diagrammia. Viiteen luokkaan tuli siis suurin piirtein yhtäläinen määrä havaintoja. Luokkarajat vaikuttivat myös luettavuudeltaan järkeviltä, joten enmuokannut niitä sen enempää.
Kuva 2. Koropleettikartta Helsinkin väentiheydestä
Karttaesityksen visuaaliseen ilmeeseen en voi olla kovinkaan tyytyväinen. Värivalinnat onnistuivat jokseenkin hyvin, mutta paikannimistön puute tekee kartasta vaikeasti luettavan. Olisin myös mielelläni rajannut ympäryskunnat Helsinkiä käsittelevästä kartastani kokonaan pois, mutta rahkeet eivät tähän mennessä opitun perusteella riittäneet. Häpeäpilkkuna omiin silmiini osuu pahiten myös tökerö otsikointi. Legendasta sentään sain turhan sälän siivottua pois.
Mainitsemani virheet ovat kuitenkin kosmeettisia, ja niiden häiritsevyys johtuneekin viime kuukausien kattavasta CorelDRAW-annoksesta. Tuosta ajasta merkittävä osa kului kuitenkin visuaalisten yksityiskohtien siistimiseen. Mapinfon rajallisemmat muokkaustyökalut ja väripaletit tuntuvat siis ymmärrettävästi alkuun turhauttavilta, samoin kun käyttöliittymän kankeus. Helppokäyttöisyyden puute verrattaessa Coreliin on tietysti ymmärrettävissä, onhan kyseessä huomattavasti pienemmälle käyttäjäkunnalle tarkoitettu softa.
Sisällöllisesti karttani on lopulta varsin järkevä. Helsingin kaupunginosien asukastiheyden vaihtelut käyvät ensi silmäyksellä ilmi. Sen perusteella voi todeta suurempien asukastihentymien sijaitsevan kantakaupungin ja itä-Helsingin alueella. Keskustasta pohjoiseen päin kulkee kaksi erillistä tiheän asutuksen käytävää, oletettavasti rautatieverkon pääratoja seuraten. Tätä päätelmää ei kuitenkaan vain kartan tarjoaman informaation pohjalta tehdä. Kartalla olisikin järkevää esittää myös tärkeimmät liikenneväylät, sillä niiden rooli asukkaiden sijoittumisen kannata on keskeinen. Tällaisenaan väestökarttani siis esittää toki väestöntiheyden alueittain, muttei anna teemaansa koskevaa lisäinformaatiota.
Lopputulos on kaikesta huolimatta ensimmäiseksi tekeleeksi ihan onnistunut. Tästä on hyvä jatkaa!
Lähteet:
-Histogram Tool. <http://illuminations.nctm.org/Activity.aspx?id=4152. 14.1.2013> Luettu 14.1.2013.
-Jonne Alkiomaa, Kurssikerta 1. <https://blogs.helsinki.fi/jonnealk/>
-Tiia Määttä, Kurssikerta 1: Mapinfo ja teemakartan väkerrystä. <https://blogs.helsinki.fi/timaatta/>