Heipparallaa!
Vihdoin kaiken tuskan jälkeen voin kertoi että minä ja Qgis tullaan toimeen! Voi olla että kyse on vain hetken huumasta tai että onnistuin tässä kolmannessa projektissa pysymään opetuksen tahdissa mukana (jopa avaamaan zip-tiedoston oikein). Sormet ristissä kuitenkin toivon, että välillemme syntynyt harmonia saisi jatkoa viellä tulevissa haasteissa.
Kolmannessa projektissamme käytimme pohjana Afrikan karttaa, sekä Suomen karttaa, joihin molempiin oli tarkoitus liittää ulkoista tietoa, jotta kartalla saadaan jonkinlaista informaatiota ilmaistua. Afrikan karttaan liitettiin tiedot mantereella tapahtuneista konflikteista sekä timantti- ja öljyesiintymistä. Kun koordinaatteihin perustuvat tiedot oli karttaan lisätty, oli niitä mahdollista lähteä analysoimaan ja miettimään mahdollisia yhteyskiä niiden välille. Kartasta onkin huomattavissa konfliktien ja luonnonrikkauksien sijaitsevan jokseenkin samoilla alueilla. On siis helposti pääteltävissä rikkauksien tuovan alueille konflikteja, joiden syntyyn vaikuttavat varmasti moni muukin asia, kuten suhteet, köyhyys ja politiikka. Blogi tekstissään Vilma Kaukavuorikin toteaa ”Afrikka on luonnonvaroiltaan uskomattoman rikas maanosa. Kuitenkin niin moni haluaisi haltuunsa Afrikan tähden, ynnä muut timantit. Timanttikaivokset eivät siis tarkoita maalle välttämättä rikkauksia vaan myös ongelmia.” Kartasta voi siis helposti tehdä päätelmiä konfliktien ja luonnonvarojen yhteydestä, mutta todellisia päätelmiä varten tarvittaisiin vielä lisää tietoa esim. kuka konfliktit tuo alueelle. Sain kartan (Kuva 1.) vaivattomasti tehtyä, vaikka huomasinkin myöhemmin kirjotusta tehdessäni pienet huolimattomuus virheet esim. legendassa ja kartan muutenkin ehkä hieman kökössä ulkonäössä.
Afrikan kartan lisäksi teimme vielä niin sanotun päätehtävän, tai oikeastaan kohtasimme päävastuksen tekisi Qgisin kohdalla enemmän mieli sanoa. Afrikasta matkustettiin takaisin Suomeen tutkimaan järvisyyttä, valuma-aluieta ja tulvaindeksiä. Tarkoituksena oli tehdä kartta, josta oli luettavissa sekä järvisyys, sekä tulva-indeksi eri alueilla. Toisin kuin ehkä olettaa saattaa järvisillä alueilla ja tulvaindeksillä ei ole selkeää yhteyttä, vaan tulvat näyttävät sijoituvan enemmän läntiseen Suomeen kuin itäiseen Suomeen, jossa on tunnetusti paljon järviä. Syitä on varmasti monia joita ei kartasta ole nähtävissä, kuten sateisuuden vaikutus ja maaston erot kuten itäisen Suomen alavuus, joka tekee siitä tulva herkän alueen. Yksi syy voi myös olla täysin järvissä, jotka kartan mukaan ehkäisevät tulvia. Tekemäni kartta ( Kuva 2.) olisi ehkä kaivannut vielä hieman hiomista etenkin legendan osalta. Valuma-alueet selite tosiaan kuvastaa siis tulvaindeksiä, eli joku järki luvuissa on. Muuten olen luomukseeni suhteellisen tyytyväinen.
Tästä onkin hyvä jatkaa kohti neljättä haastetta ja matkaa Qgissin ja minun mahdollisella elämän pituisella tiellä.
Lähteet:
Vilma Kaukavuori. Siellä konflikti missä timanttikaivos. Sattumaako? -Enpä usko ( 1.2.1019)
https://blogs.helsinki.fi/vilmakau/ (luettu 21.2.2019)
