Ruutuja ja rastereita

Hei taas!

Se olisi nyt neljättä postausta tulille. Tähänkään tilanteeseen ei ihan helpolla päästy, vaan myöhemmin postausessa esiteltäviä karttoja on todella pitkällä kaavalla työstetty. Kiitos kuulu ehdottomasti Kirsi Yliselle, joka jaksoi auttaa tätä tekniikan kehityksessä jälkeen jäänyttä ystäväänsä. Ilman Kirsiä väkertäisin karttaa luultavasti edelleen GIS-luokan nurkassa. Tällä kertaa aiheena olivat ruutuaineistot ja niiden avulla tiedon esittäminen. Ruudut lisätään karttaan erikseen ja niihin on näppärää saada tietoa liitettyä esimerkiksi asukasluvuista, jota ruudun kokoinen alue kartalla käsittää. Asukaslukuihin keskittyvää dataa käytimmekin tekemissämme kartoissa, jossa ruudut käsittävät aina 1km x 1km kokoisen alueen ja kertovat asukkaiden määrän per ruutu (Kuva 1.) Värien avulla on erotettavissa alueet toisistaan.  Kuten kartasta huomaa asutus tiivistyy Helsingin keskustaa kohti ja väljentyy siitä kauemmas mentäessä. Rannikko seudut ja junaradan varret erottuvat keskustan lisäksi tiiviimpinä asutuskeskittyminä.

 

Kuva 1. Asutuksen jakautuminen pääkaupunkiseudulla

Toisena samantyyppisenä ruutukarttana toteutin kartan, johon valitsin muuttujaksi koko asukasluvun sijaan 25-29 -vuotiaat. Rajaus on ehkä vähän hölmö enkä keksi sille sen kummempaa tarkoitusta kuin nähdä missä oman ikäiseni nuoret asuvat. Toinen syy tekemälleni kartalle on aikasempien karttojeni epäonnistuminen, joissa muutujina oli mm. muun kieliset ja vastasyntyneet. Epäonnistumisen syynä oli joko aineiston viallisuus tai omien gis-taitojen viallisuus, ja lopulta toteutin kartan jonka sain toimimaan ja näyttämään järkevältä (Kuva 2.) Erona aikaisempaan ruurukarttaan, joka ilmoittaa vain ruudun sisälle mahtuvan määrän, tämä kartta kertoo 25-29 -vuotiaiden sijoittumisen prosentuaalisesti koko väestöön verrattuna. Kartasta onkin huomattavissa tämän ikäisten nuorten aikusten suosivan Helsingin keskustaa. Yksittäisiä ruutuja, joissa tutkimani ikäryhmään kuuluvia asuu paljon erottuu myös kartalta. Esimerkiksi Otaniemi erottuu suosittuna alueena, joka selittyy siellä sijaitsevalla kampuksella.  Omassa karttatulkinnassaan Kirsi Ylinen tekee päätelmiä 22-vuotiaiden sijainnista, jotka ovat varmasti myös 25-29-vuotiaisiin osuvia:  ”Selkeästi eniten 22-vuotiaita asuu Otaniemessä, mitä selittää luonnollisesti Aalto-yliopisto. Karttaa tarkastellessa muutkin tiheentymät näyttäisivät sijaitsevan siellä, missä on esimerkiksi HOAS:n asuntoja, kuten Toukolassa, Kumpulassa ja Vallilassa. Myös muut kantakaupungin osat näyttävät houkuttelevan, ja merkittävästi 22-vuotiaita asuu esimerkiksi Kalliossa.”  Muiden erottuvien ruutujen syytä on vaikeampi tulkita, mutta ne voivat myös antaa virheellisen käsityksen 25-29 -vuotiaiden paljoudesta. Osassa ruutujen käsittämässä alueessa on myös mahdollista asua vain muutamia henkilöitä, jolloin alueella asuvat muutamat tarkastelemani ikäryhmän edustajat nostavat prosentin korkealle. Omasta mielestäni luomukseni toimii ja näyttää suht hyvältä. Toki sen avulla ei mitään kovin tarpeellista todisteta tai anneta sen suurempaa mahtipontista ”ahaa”-elämystä. Ajaa kuitenkin asiansa ja ehkä jopa opetti tekijälleen jotain uutta. Kuten kärsivällisyyttä Qgissin kanssa. Jälleen kerran.

Kuva 2. 25-29 -vuotiaiden sijoittuminen pääkaupunki seudulla

Neljännellä kurssikerralla tehtiiin myös harjoitus vektroaineistoa hyydyntäen, johon liitettiin korkeuskäyriä. Omalta osaltani tehtävä ei kuitenkaan onnitunut millään ja useiden tolkuttomasti aikaa ja kaatuneiden Qgis-sessioiden jälkeen oli luovutettava ja siirryttävä seuraaviin tehtäviin. Muiden blogeista kuten henkilökohtaisen Gis-tukihenkilöni Kirsi Ylisen blogissa vierailemalla on kuitenkin mahdollista saada käsitys siitä mitä oli tarkoitus saada aikaan.

Lähteet:

Kirsi Ylinen. Ruudun takaa (4.2.2019)

https://blogs.helsinki.fi/yxkirsi/ (luettu: 8.3.2019)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *