Vettä ja metallimusiikkia

Miten kuvailisit täydellisen perjantain kolmella sanalla? Minulle täydellinen perjantai, suppeutettuna kolmeen sanaan: vettä ja metallimusiikkia. Unohtamatta maapähkinävoileipää, mutta pointtina oli tiivistäminen kolmeen sanaan. Kävin nimittäin juuri perjantaina katsomassa Aquarela nimisen elokuvan ja vaikka elokuva oli välillä pitkästyttävä, oli se kuitenkin lopulta aika ”pähee”. Miten vesi liikkuu, kuinka jäävuoret liikkuvat ja rikkoutuvat ja miten vesi toimii myös petollisena tappajana ihmisille esimerkiksi tulvien ja myrskyjen yhteydessä. En tiedä, miten tämä liittyy kolmanteen kurssikertaan, halusin vain avautua.

Mutta takaisin QGISiin. Kolmas kerta toden sanoo, myöskin QGISissä. Maanantain kerrralla oli muun muassa Afrikan tietokanta, johon haluttiin lisätä tietoa muista tietokannoista sekä pakattiin tietoa ”tehokkaampaan käyttöön”. Lisäksi opeteltiin excel-tiedostojen tuomista QGISiin.

Ja Afrikan tietokannoissa on tallennettu useita tietoja, kuten konflikteja, öljy- ja timanttiesiintymät sekä näiden kaikkien tapahtuma- tai löytövuodet. Liitimme nämä tiedot Afrikan valtioita sisältävään tietokantaan ja tuloksen näemme alhaalla (kuva 1).

Kuva 1. Kartta Afrikan öljyporaamisista ja timanteista sekä konflikteista

Tietokantoihin on tallennettu konfliktien säde tai laajuus. Kantoihin on myös tallennettu kaivausten ja öljykenttien poraamisvuosi sekä näiden tuottavuusluokittelut. Näitä tietoja vertaamalla voitaisiin mahdollisesti saada mahdollisia korrelaatioita konflikteista ja luonnonvaroista. Kartalla (kuva 1) näkyy päällekkäisyyksiä konfliktien ja luonnonvarojen kesken. Tietojen ja kartan avulla ei tietysti saada selville kaikkia konflikteja, koska konfliktit voivat riippua muistakin asioista, kuin vain luonnonvaroista. Esimerkiksi Somalian alueella on useita konflikteja, mutta vain vähän luonnonvaroja. Somalian konfliktit liittyvät enemmänkin rajakiistoihin ja klaanien välisiin riitoihin. Eli kriittisyyttä tarvitaan.

Kuitenkin näistä tiedoista voidaan tehdä ainakin joitakin analyysejä. Katsotaan vaikka kuva 1 kartalta Kongosta. Kongolla on mittavat luonnonvarat ja myös mittava määrä konflikteja. Toisaalta osaltaan Kongon konflikteihin on myös vaikuttanut siirtomaa-aika, joka on kauheimpia esimerkkejä imperialismista (Globalis. 2018). Mittavat luonnonvarat ovat myös houkuttaneet ulkovaltoja sekaantumaan Kongon ja myös muiden Afrikan maiden asioihin.

Ja mielenkiintoinen seikka on se, että vaikka Kongolla on paljon luonnonvaroja, on se silti yksi köyhimmistä maista Afrikassa. Luonnonvarat ovat olleet enemmänkin kirous kuin hyöty Afrikassa, vaikka luulisi, että rikkaat luonnonvarat omaavat valtiot olisivat hyvässä asemassa taloudellisesti.

Tietokantaan on myös tallennettu internetin käyttäjiä sekä muita tietoja, jotka liittyvät internetin käyttöön. Tätä tietoa voidaan jossain määrin käyttää jonkinlaisena kehityksen mittarina. Tähän tarvitaan kuitenkin muitakin mittareita, joilla mitata jonkin valtio kehittyneisyyttä. Internetin käyttöaste on suuntaa antava, mutta ei anna koko kuvaa. ELI KRIITTISYYTTÄ TARVITAAN.

Tein blogiini myös tulvaindeksikartan, johon olen suht tyytyväinen. Yritin tehdä vaikeimman tehtävän, mutta lopulta päädyin tekemään perusversiona. Lisäsin kyllä histogrammin, joka esittää järvisyyden prosentteina.

Kuva 2. Tulvaindeksikartta Suomesta ja kartalla näkyy myös järvisyys prosentteina

Kuten Vilma Kaukavuori sanoi blogissaan, ”kartta esittää valuma-alueiden tulvaherkkyyttä ja järvisyyttä ympäri Suomea”. Ensimmäinen asia, mikä pistää silmään, on se, että tulvaindeksin arvot ovat suurimmillaan rannikoilla. Seuraava asia, minkä näkyy kartassa (kuva 2), on järvisyyden ja tulvaindeksin arvot. Nämä kaksi asiaa näyttävät selkeästi liittyvän toisiinsa. Ehkä syy siihen, miksi arvot näyttävät pieniltä esimerkiksi Keski-Suomessa liittyy alueen järvisyyteen. Järvisyysprosentti on nimittäin suurimmillaan niillä valuma-alueilla, joissa on pienimmät tulvaindeksi arvot. Ja taas alueilla, joilla on pienempi järvisyysprosentti, on tulvaindeksiarvot suuremmat.

Yksi haaste kartalla oli saada arvot näkymään kartalla. Erot olivat nimittäin paikoitellen todella suuria. Sen takia viimeinen raja-arvo on 200-1100, koska se käsittää vain muutaman kohteen, kun taas suurin osa kohteista näkyy valkoisella. Tämä vaati vähän pohdiskelua siitä, miten esitän raja-arvot.

Huhhuh, tässä blogikerrassa oli niin paljon painavaa asiaa Afrikasta, josta sydän alkoi pomppoilemaan, joten nyt täytyy rauhoittua. Ja mitä tarvitsen, jotta saan pulssini tasaantumaan ja pääsemään takaisin siihen ihanaan zen-tilaan, jolla elelen? Vettä ja metallimusiikkia.

 

Lähdeluettelo:

Globalis. https://www.globalis.fi/Konfliktit/Afrikka/Somalia (luettu 2.2.2019)

Globalis. https://www.globalis.fi/Konfliktit/Afrikka/Kongon-demokraattinen-tasavalta (luettu 2.2.2019)

Kaukavuori, Vilma. 1.2.2019. Siellä konflikti missä timanttikaivos. Sattumaako? -enpä usko. https://blogs.helsinki.fi/vilmakau/ (luettu 2.2.2019)

3 Replies to “Vettä ja metallimusiikkia”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *