pöhinää ruututeemakartoista

Neljännellä kurssikerralla tutustuimme eri rasteriaineistoihin ja ruututeemakarttoihin. Lopputunnista tutustuimme myös piirtämiseen QGIS-ohjelmassa.

Mutta aloitimme siis neljännen kurssikerran hieman teorialla pisteaineistosta ja ruutuaineistoista. Pisteaineistot ovat siis tarkimpia paikkatietoaineistoja ja ne voivat kerätä tietoa melkeinpä mistä tahansa. Hyvin kertova esimerkki pisteaineiston hyödyistä on esimerkiksi arkeologiassa, jossa lasertekniikalla löytiin muinaisia rakennuksia tiheän viidakon alta. Löytö sai paljon julkisuutta. Ja on lasertekniikallakin löydetty uutta myös kotoisesta Suomesta, josta löytyi uusia maaperämuodostumia (aarrelehti, 2018), jotka sittemmin nimettiin murtooksi.

Teorian ja ruututeemakarttoihin tutustumisen jälkeen käytimme myös uusia työkaluja QGIS:ohjelman parissa, kuten spatial queryn kanssa. Tällä toiminnolla postimme turhaa dataa, jota emme tarvinneet ensimmäisessä harjoituksessamme tehdessämme väestöruutukarttaa. Lisäksi join attributes by location – toiminto tuli myös käytettyä ensimmäistä kertaa.

Pikkuhiljaa QGIS alkaa tulemaan tutummaksi ja tutummaksi. Edelleen kuitenkin jumiudun ja turhautuminen nostaa päätään, kun en tiedä mitä pitäisi tehdä ja tunnen itseni tyhmäksi. Turhan usein tuntuu, että tarvitsen jonkun toisen apua päästääkseni jonkin ongelman yli. Mahdollisesti tämä kertoo enemmänkin siitä, että QGIS-ohjelmaa pitäisi käyttää ja harjoitella enemmän. Toistoja toisen perään.

Kuva 2. Ruututeemakartta muunkielisistä Helsingin ja Vantaan alueella. Arvot on esitetty prosentteina ja yksi ruutu käsittää 500 kertaa 500 alueen.

Ja ensimmäisenä itsenäistehtävänä oli tehdä ruututeemakartta jostain valitsemasta aiheesta. Oma valintani kohdistui muunkielisiin Helsingin ja Vantaan alueella. Ensimmäinen pointti on se, että on ruutuja, joissa on pelkästään muunkielisiä, mutta se johtuu siitä, että kyseisissä ruuduissa on vähän ihmisiä. Jotkut ruudut käsittävät vain muutamia ihmisiä. Tämä saa miettimään, että onko sittenkään kannattavaa näyttää esimerkiksi muunkielisiä ruututeemakartassa prosentteina, koska se voi antaa vääristyneen kuvan katsojalle alueista ja muunkielisten ihmisten määrästä tietyillä alueilla.

Osittain muunkielisten kerääntyminen tietyille alueille liittyy ihmisten ennakkokäsityksiin alueista, kuten esimerkiksi Itä-Helsinki. Yleinen näkemys on, että Itä-Helsinki ei ole alueena yhtä houkutteleva kuin muut alueet Helsingissä. Mielikuvat ohjaavat ihmisten halukkuutta asua paikoissa.

Itä-Helsingissä on enemmän matalamman vuokratason asuntoja, joka vaikuttaa asiaan. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset muuttavat mieluummin asuinpaikoille, joissa on enemmän maahanmuuttajataustaisia. Itä-Helsinki voidaan nähdä myös ikäänkuin eteisenä (YLE, 2011) suomalaiseen yhteiskuntaan. Muutetaan jonnekin, jossa on pienemmät vuokrahinnat ja kun tulotaso nousee, muutetaan muualle.

Itä-Helsinkiin muuttoon vaikuttaa myös alueen imago. Vaikka Itä-Helsingistä puhutaan usein negatiivisesti, ihmiset kuitenkin tykkäävät asua siellä, jos joitakin kyselyjä on uskominen (YLE, 2011.

Jos ruututeemakarttaa vertailee vaikkapa pisteteemakarttaan, on ruututeemakartta visuaaliseesti miellyttävämpää katsella sekä se on myös selkeämpi. Ja jos ruututeemakarttaa verrataan esimerkiksi koropleettikarttaan, on sen alueellinen rajaus joustavampi. Koropleettikartta voi myös aiheuttaa visuaalisia harhoja, jos jokin alue on iso, koska siinä eivät tule paikalliset seikat esille. Iina nostaa blogissaan erinomaisen pointin siitä, kuinka poliittiset tekijät voivat vaikuttaa karttojen esityksen luotettavuuteen, esimerkiksi koropleettikartta.

Kartan valitsemiseen vaikuttaa myös tietysti esitettävä aihe. Jos aineisto liittyy vahvasti kuntiin tai kuntia halutaan esimerkiksi vertailla, niin koropleettikartta luultavasti on se oikea valinta ainakin verrattuna ruututeemakarttaan. Ruututeemakartassa on myös huonot puolensa. Ne ovat yleensä isoja aineistoja ja työläitä tehdä ja ongelmaksi nousee hinta.

Kartan visuaalisuus on mielestäni suht onnistunut, vaikka se ei ole täydellinen. Syy, miksi halusin taustalle eri maankäyttömuodot oli se, että se voisi antaa hieman kontekstia siitä, minkälaista toimintaa ja paikkoja alueella on. Onko jotain korrelaatiota esimerkiksi teollisuusalueilla ja muunkielisten osuuksilla?

Olin aluksi aivan jumissa ruututeemakarttani kanssa. En oikein tiennyt mitä pitää tehdä ja etenkin kartan värimaailmassa ja esittävyydessä minulla oli suuria ongelmia. Muun muassa Maankäytön ja ruutujen esittävyyden kanssa minulla meni paljon aikaa, että sain ne ”matchaamaan” toisiinsa. Mutta lopulta sain ruututeemakarttani valmiiksi ja ehkä tunnen jopa pientä ylpeyttä ensimmäisen kerran tällä kurssilla kartastani. Sehän jopa näyttää ihan luettavalta ja visuaalisesti hyvältä (ehkä).

Kuva 3. Pornaisen alueesta kuvattu korkeusmalli
Kuva 4. Peruskartta lampisuosta ja sen ympärillä olevasta alueesta

Lisäksi yksi tehtävä koski korkeuskäyrien vertailuja meidän tekemän kartan ja paitulista tai maanmittauslaitoksen karttapalveluista ladattava peruskarttalehti. Kuten ylemmästä (kuva 3) kartasta näkyy, on korkeuskäyrät tarkempia ja yksityiskohtaisempia. Peruskarttalehdessä, joka on kuva 3:n alapuolella, näkyy, että korkeuskäyrät eivät ole yhtä yksityiskohtaisia kuin ylmmässä kartassa. Peruskartalla korkeuskäyrät ovat yleistetympiä.

Joo eiköhä tää neljäs kurssikerta ole niputettu täsä. Kohti viidennettä.

Lähdeluettelo:

Aarrelehti. https://www.aarrelehti.fi/uutiset/artikkeli-1.221910 (luettu 14.2.2019)

https://yle.fi/uutiset/3-9421177

https://yle.fi/uutiset/3-5310602

Rusanen. Iina. 8.2.2019. Ruututietokantoja ja rastereita.  https://blogs.helsinki.fi/iinarusa (luettu 19.2.2019)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *