3. kurssikerta

Timantteja ja konflikteja

Kolmannen kurssikerran aiheena oli ulkoisten tietokantojen muokkailu ja yhdistely MapInfolla. Harjoittelimme Afrikkatietokannalla, mistä löytyy valtioiden rajat ja nimet ja halusimme tuoda tähän taulukkoon lisää informaatiota. Yhdistimme kaksi tietokantaa, joissa oli sama tekijä; valtion nimi, opettelimme laskemaan uusiin sarakkeisiin arvoja jo olemassa olevien tietojen perusteella ja SQL-kyselyn muodostamista MapInfolla. Tietokantakikkailun lopuksi lisäsimme vielä timanttikaivosten, konfliktien ja öljykenttien sijainnit ja lukumäärät karttaan sekä taulukkoon. Yleiskatsauskartan näistä voi nähdä Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia -kurssin tiedotusblogissa.

Lopuksi tehtävänä oli pohtia, mitä kaikkea Afrikkatietokannan tiedoilla voisi oikein päätellä konflikteista, timanttikavoksista, öljykentistä ja internetin läpäisevyydestä. Näin suurella tietomäärällä voisi jo tutkia vaikka ja mitä, mutta on tärkeää, ettei hoppuile johtopäätöksien kanssa. Voi olla, että kahden eri muuttujan välillä näyttäisi olevan riippuvuussuhde, mutta onko se järkevä ja realistinen, on suuri ja tärkeä kysymys. No, kuitenkin tälläisestä suuresta määrästä paikkatietoa voisi tutkia esimerkiksi konfliktien yleisyyttä timanttikaivosten tai öljykenttien läheisyydessä. Onko konflikteja enemmän, jos luonnonvaroja löytyy omalta alueelta. Internetin käyttäjien lukumäärä kuvastaa vaurastumista ja teknologian levittäytymistä ja siten internetin läpäisevyyttä voisi selittää timanttikaivoksista tai öljystä saatavat rahat. Onko internet yleisempää alueilla, missä on timanttikaivoksia ja öljyä vai ei? Kysymyksiä on paljon ja aiheeseen pitäisi paneutua paremmin aikaisempien artikkeleiden avulla. Siten voisi saada hyvän kuvan Afrikan vaurastumisesta ja konfliktialueista.

Suomi – tuhansien järvien maa

Kurssikerran toisena tehtävänä oli muodostaa kartta Suomen valuma-alueiden järvisyydestä ja tulvaindeksistä. Arvot tulvaindeksin laskemiseen saadaan virtaamista eli tietyn uoman poikkileikkauksen läpi kulkeva vesimäärä sekunnissa; tulva on ylivirtaama ja kuivakausi alivirtaama. Laskemalla keskiylivirtaaman eli tulvahuippujen keskiarvon ja keskialivirtaaman eli kuivien kausien alimpien arvojen keskiarvon välinen suhde saadaan tulvaindeksi. Järvisyysprosentti saadaan laskemalla valuma-alueella olevien järvien pinta-alan suhdetta valuma-alueen pinta-alaan. Näistä arvoista muodostettiin koropleettikartta, mihin lisättiin järvisyysprosentti pylväsdiagrammein (Kuva 1.).

Kuva 1. Suomen valuma-alueiden järvisyysprosentti esitettynä pylväsdiagrammein ja tulvaindeksi esitettynä värein. Punaisella alueella tulvaindeksi on suurin ja tumman vihreällä pienin.

Olen lopputulokseen melko tyytyväinen. Valitsin 5 luokkaa tulvaindeksiä kuvaavaksi ja väreiksi punaisesta vihreään vaihtuvaa. Vertailin oman karttani luokkajakoa Lehdon kehittämään luokkajakoon hänen omassa tulvaindeksikartassaan. Hänen kartassaan hyvin pieni (<2) ja hyvin suuri (>1000) tulvariski tulee selkeästi esiin ja luokat ovat laajempia. Omassa luokkajaossani suurin tulvariski, punaisella merkattuna kattaa kaikki 150 ja 1100 välillä. Luokkajaon suunnitteluun voisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta todelliset tulvariskialueet tulisivat esiin kartasta. En esimerkiksi osaa sanoa kuinka suuri ongelma tulvaindeksi 110 on alueelle ja pitäisikö tämäkin vielä merkitä punaiseen taittavalla sävyllä karttaani. Kuitenkin värivalintaani olen melko tyytyväinen. Punainen kuvaa selkeästi pahinta tulva-aluetta ja tumman vihreä aluetta, missä tulvaindeksi on melko pieni. Värit auttavat hahmottamaan yhdellä silmäyksellä missä tulvariski on suurin. Värivalinnan suurimpana ongelmana on punavihersokeus, jolloin sävyjen eroa on varmasti mahdoton havaita. Järvisyysprosentti esitetään kartassa sinisin palkein. Niiden korkeudesta voi huomata, kuinka Keski- ja Itä-Suomessa järvisyysprosentti on suurempi, kuin Pohjanmaalla ja Etelä-Rannikolla, lukuunottamatta muutamaa hyvin järvistä pienempää valuma-aluetta. Järvisyyttä selkeyttämään lisäsin pohjakarttaan vielä joet ja järvet.

-A

Lähteet

Lehto V. (2017). Kurssikerta 3: Datatulva. Luettu 23.2.2017. <https://blogs.helsinki.fi/valttele/2017/02/06/kurssikerta-3-datatulva/>

Paarlahti A. (2017). Afrikan asioita. Luettu 23.2.2017. <https://blogs.helsinki.fi/pak-2017/2017/02/01/afrikan-asioita/>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *