Vimonen

Viimeinen äherrys

Viimeisellä kerralla otettiin selvää onko oppi MapInfosta mennyt perille. Tarkoitus oli kerätä itse aineisto, jonka pohjalta muodostettiin karttaesitys. Aihe oli vapaa, mikä aiheutti hetkellisen valitsemisen vaikeuden, mutta hetken viestittely kavereitteni kanssa suuntasi minut naisen asemaan Euroopassa ja yksityiskohtaisemmin naisten korkeakoulutus, työllisyys ja palkan suuruus. Onko esimerkiksi katolilaisissa maissa naisten työllisyys pienempi, kuin muissa? Tätä lähdin siis selvittämään. Tilastoaineiston hain http://ec.europa.eu/eurostat/data/database sivustolta ja kartta-aineiston nappasin http://www.naturalearthdata.com/ sivulta. Tilastoaineistoni vaati aika paljon kikkailua, koska hain tietoa useammalta vuodelta ja enemmän mitä tarvitsin, joten saadakseni sopivan taulukon MapInfoon vietäväksi, sain tehdä jo melkoisesti hommia. Kartta-aineistossa suurinta päänvaivaa aiheutti sopivan projektion valinta, jotta saisin Euroopan näyttämään haluamaltani. Näiden ähräämisten jälkeen aloitin tietokantojen yhdistelyn MapInfossa, mikä sinänsä on melko simppeliä ja selkeää, mutta silti aina aiheuttaa turhautumista, jos ja kun kaikki ei mene niin kuin olisi halunnut. Muutaman uuden taulukkokikan opin MapInfossa, jotta sain kaiken datan samaan taulukkoon ja karttaan. Lopputuloksena tein kolme erilaista karttaa, joissa yhdistelin koropleettikarttoja ja pylväsdiagrammeja. Kuvassa 1. on esitetty korkeakoulutettujen sekä työssäkäyvien naisten osuus väestöstä. Kartasta voi huomata mm. Pohjoismaiden korkean koulutus ja työllisyysprosentin sekä Välimeren maiden sekä Itä-Euroopan maissa sekä koulutus, että työllisyysprosentti ovat alhaiset.

Kuva 1. Euroopassa 2014 korkeakoulutettujen naisten osuus esitetty punaisella sävyllä sekä työssäkäyvien naisten osuus esitetty rasteriviivoin.

Kuvassa 2. esitin työssäkäyvien osuuden lisäksi keskimääräisen tuntipalkan naisilla liiketalousalalla. Halusin verrata tuntipalkassa vielä alle 30-vuotiaiden tuntipalkkaa kaikkien naisten tuntipalkkaan. Kartasta huomaa, kuinka palkan suuruus vaihtelee hyvin paljon korkean työllisyyden maissa, mutta palkka on selkeästi pienempi maissa, missä naisten työllisyys on myös vähäistä. Alle 30-vuotiaiden tuntipalkka on selkeästi pienempi korkeamman tuntipalkan maissa ja hieman pienempi myös maissa, joissa tuntipalkka on pienempi. Korkeimpia tuntipalkkoja on Norjassa, Tanskassa sekä Sveitsissä. Yllättävän alhainen tuntipalkka on Saksassa, missä kuvasta päätellen keskipalkka on vain puolet Norjaan verrattuna.

Kuva 2. Euroopassa 2014 työssäkäyvien naisten osuus esitetty punaisella sävyllä sekä naisten keskimääräinen tuntipalkka liiketalouden allalla esitetty pylväsdiagrammein.

Lopuksi testasin vielä, kuinka epäselvän esityksen saa kun yhdistää kaksi koropleettikarttaa sekä pylväsdiagrammit samaan karttaan (Kuva 3.). Noh, kyllähän tuosta vielä selvää saa, mutta onhan se selkeämpää esittää vaikka vierekkäin kaksi karttaa samasta aiheesta.

Kuva 3. Euroopassa 2014 korkeakoulutettujen ja työssäkäyvien naisten osuudet esitetty koropleettikarttoina sekä naisten keskimääräinen tuntipalkka liiketalouden alalla esitetty pylväsdiagrammeilla.

Sen voin kyllä sanoa, että kartan teko on edelleen kivaa! Voisin tehdä vaikka sata karttaa mieluummin, kuin kaikki kirjoitustyöt. MapInfon perusteet on otettu haltuun ja toivottavasti sen osaamisesta on vielä jotain hyötyä tulvaisuudessa.

Nyt on hyvä lopettaa kuitenkin hetkeksi

-A

Lähteet

European Comission, Eurostat. Population by educational attainment level, sex and age (%) – main indicators (edat_lfse_03)<http://ec.europa.eu/eurostat/data/database> Luettu 2.3.2017
European Comission, Eurostat. Structure of earnings survey: hourly earnings (earn_ses_hourly) <http://ec.europa.eu/eurostat/data/database> Luettu 2.3.2017
European Comission, Eurostat. Employment and activity by sex and age – annual data (lfsi_emp_a) <http://ec.europa.eu/eurostat/data/database> Luettu 2.3.2017
Natural Earth <http://www.naturalearthdata.com/> Luettu 3.3.2017

6. kurssikerta

Hazardiopetusta

Päivän teemana on hasardit ja niiden visuaalinen esittäminen sekä mahdollisesti opetukseen käytettävien karttojen tekeminen. Hain maanjäristys– ja tulivuoritilastoja meille valmiiksi etityistä sivuistoista ja valitsinesimmäiseen karttaan (Kuva 1.) yli 6 magnitudin maanjäristykset vuodesta 2002 lähtien sekä 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret. Oppilaat voisivat kuvasta havaita, miten tulivuoret sijoittuvat usein samoille alueille, missä tapahtuu maanjäristyksiä.

Kuva 1. Maailmankartassa esitetty vuodesta 2002 lähtien yli 6 magnitudin maanjäristykset punaisilla pyöreillä merkeillä sekä tulivuoren purkaukset vuoden 1964 lähtien vihreillä kolmioilla.

Karttoihin 2 ja 3. hain tilastot 3-6 magnitudin sekä yli 6 magnitudin maanjäristyksistä ja halusin esittää kartat kahdella erilaisella visuaalisella tyylillä (Kuvat 2. ja 3.).

Kuva 2. Maailmankartalla esitetty 2017 24.2. asti tapahtuneet 3-6 magnitudin maanjäristykset vihreillä pyöreillä merkeillä sekä yli 6 magnitudin maanjäristykset punaisilla pyöreillä merkeillä.
Kuva 3. Maailmankartalla esitetty 2017 24.2. asti tapahtuneet 3-6 magnitudin maanjäristykset vihreillä pyöreillä merkeillä sekä yli 6 magnitudin maanjäristykset punaisilla pyöreillä merkeillä.

Karttojen väsäily onnistui jo melko helposti, mutta mokia näköjään vieläkin käy. Tällä kertaa unohdin legendat kartoista kokonaan. Hienoja karttoja legendoilla voi tarkastella mm. Pajukankaan (2017) blogista, missä kartatkit ovat onnistuneen näköisiä.

Opetuksessa näitä karttoja voisi käyttää esimerkiksi litosfäärilaattojen toiminnalle ja aiheuttamille hazardeille selitykseksi. Oppilaat voisivat hahmotella esimerkiksi karttaan litosfäärilaatat maanjäristyshavaintojen avulla. Kartoissa 2. ja 3. näkyy myös hyvin selkeästi Tyynenmeren tulirengas, missä maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia tapahtuu hyvin paljon.

-A

Lähteet

Global Volcano Locations Database <https://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database> Luettu 24.2.2017

Northern California Earthquake Data Center <http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html> Luettu 24.2.2017

Pajukangas H. (2017). Kurssikerta 6. – Kymmenen pistettä ja maanjäristysmerkki.
<https://blogs.helsinki.fi/pajukahi/> Luettu 13.3.2017

 

5. kurssikerta

Bufferointia ja yllättävän monta uima-allasta

MapInfon kanssa on ollut yllättävän mukavaa. Taulukkoaineistot pyörii melko nätisti, vaikka välillä sarakkeisiin tuleekin yllätysarvoja jostain taikaboxista. Jos nyt aina saa verrata edellisellä kurssilla tutuksi tulleeseen CorelDrawiin, MapInfo näyttää hieman vanhanaikaselta ja kömpelöltä, mutta jos ei anna ulkokuoren hämätä niin homma toimii. Mielestäni keskeisimpiä työkaluja MapInfossa on erinäiset kyselyt ja SQL-select. Niiden avulla pystyy kikkailemaan taulukon jos toisenkin ja liittämään aineistoa valmiiseen karttapohjaan. Toimivien kyselykäskyjen muodostus on sitten asia erikseen. Niiden kanssa saa aina hieroa naamaa. Mutta onhan ne silti loogisia jos ehtii loogisesti ajatella. MapInfon perustyökalut ovat tulleet tutuksi tämän kurssin aikana hyvin ja ainoastaan rohkaisua ja toistoa, jotta homma alkaisi sujua sutjakkaammin.

Päivän aiheena oli harjotella MapInfoa ja bufferointia itsenäisesti. Tehtävänä oli laskea bufferin avulla mm. lentokentän ja juna-asemien lähistöllä asuvien ihmisten lukumääriä (Taulukko 1.).

Taulukko 1. Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien läheisyydessä ja lentomelun alueella asuvista ihmisistä taulukko. Kysymykset itsenäistehtävä 1.

Toisessa itsenäistehtävässä laskettiin taajamassa asuvien osuuksia ja kootut vastaukset löytyvät taulukosta 2.

Taulukko 2. Taajamassa asuvien lukumääriä. Tehtävänanto itsenäistehtävässä 2.

Viimeisestä itsenäistehtävästä valitsin saunat ja uima-altaat pääkaupunkiseudulla. Kokosin vastaukset taulukkoon 3. ja piirsin kartan uima-altaiden lukumääristä pääkaupunkiseudulla (Kuva 1.)

Taulukko 3. Uima-altaallisten ja saunallisten rakennusten lukumääriä pääkaupunkiseudulla.

Kartasta näkyy kuinka paljon uima-altaallisia rakennuksia on pääkaupunkiseudulla. Eniten uima-altaita näyttää olevan Helsingissä ja merenläheisyydessä olevissa kaupunginosissa. Poikkeuksena kuitenkin Pohjois-Helsinki/Etelä-Vantaa, missä uima-altaita on myös monissa asuinrakennuksissa. Kartastani tuli melko pelkistetty, mutta se ajaa kuitenkin asiansa, eli näyttää selkeästi mikä on uima-altaiden jakautuminen alueelle. Kaupunkien rajat voisivat selkeyttää kartan lukua, mutta en ehtinyt väsätä niitä karttaan. Tehtävänannossa piti myös lisätä uima-altainen lukumäärä alueisiin karttaan. Sitä en osannut tehdä eikä edes vanha kunnon googlaus “How to… ..in MapInfo” auttanut. Näköjään muilla samankartanpiirtäjillä, esimerkiksi Palomäki (2017) on arvot kartassa, eli se olisi ollut mahdollista. Jääkööt kuitenkin mysteeriksi miten!

Kuva 1. Pääkaupunkiseudulla olevien uima-altaallisten rakennusten lukumäärät esitetty pylväsdiagrammin avulla eri kaupunginosissa.

Kurssikerran harjoituksissa bufferoitiin ja laskettiin lähinnä rakennuksia ja niihin liittyviä asioista. Itse biologina haluaisin selvittää jotain luontoon ja ekologiaan liittyviä asioita, kuten eläinten reviirien vaikutusalueita tai vaikka haitallisen tulokaskasvin levämisriskialuetta.

-A

Lähteet

Palomäki T. (2017). 5. Kurssikerta <https://blogs.helsinki.fi/ptanja/> Luettu 13.3.2017