Kurssikerta 1: Kohti QGISiä ja sen yli!

Hip hei!

Mikäs sen parempi tapa aloittaa uusi vuosi ja vuosikymmen kuin QGIS! Tämän avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmiston olisi parempi aiheuttaa innostumisen tunteita, tai muuten edessä on kivuliaat pari kuukautta. Tuon ajanjakson vietän siis Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssilla tulevien GIS-velho-opiskelutovereideni kanssa. Tässä blogissani käsitellään niin positiivisia kuin negatiivisiakin tuntemuksia QGISin tiimoilta (ja ehkä jotain konkreettisia tuotoksiakin, mikäli saan niitä aikaan).

Vaikka olin jo ennen kurssia ladannut QGISin läppärilleni, sain niiden parin kuukauden aikana vähemmän aikaan kuin ensimmäisen neljä tuntia kestäneen kurssikerran aikana. Vaikuttaakin siltä, että kenties tämä kurssi tulee kuin tuleekin tarpeeseen! Ensimmäiseksi tehtäväksi saimme toteuttaa visualisoinnin (lue: kartan) Itämereen kulkeutuvista typpipäästöistä valtioittain (kuva 1).

Erittäin havainnollistavien ohjeiden avulla työn toteutus oli helpompaa kuin olisin kuvitellut. Vaikka toisaalta, kuten esimerkiksi Annika Luoma totesi blogissaan (Luoma 2020), ilman ohjeita työn tekeminen olisi varmaankin tyssännyt alkutekijöihinsä. Pohja-aineistoa muokkaamalla saatiin joka tapauksessa aikaan kohtuullisen havainnollistava lopputulos. Työni visuaalista ilmettä (ennen kaikkea legendan osalta) olisin voinut kyllä parantaa, mutta tehty mikä tehty. Ja alkutaipaleella kun tässä ollaan, ei tämä ensimmäiseksi QGIS-räpellykseksi mahdottoman huono ole.

Seuraavaksi pääsinkin tuottamaan vapaavalintaisen koropleettikartan Suomen kunnat 2015 -aineistosta. Edellisen tehtävän perusteella olin saanut kätevästi haltuun kartan tuottamiseen vaadittavat taidot, jotka toivottavasti muistan vielä ensi kerralla! Päädyin tuottamaan kartan, jossa käsitellään eläkeläisten (yli 65-vuotiaiden) suhteellista osuutta eri kuntien väestöstä. Siinä missä edeltävä tehtävä vaati pari tuntia työntekoa, hoitui tämä vartissa. Kukaties ensimmäinenkin kartta on jonain päivänä ihan piece of cake.

Käytin koropleettikartan väriskaalana eri punaisen sävyjä, jotka jostain syystä tuntuvat näyttävän omaan silmiin sopivilta. Sitten ei muuta kuin lisättiin legenda, mittakaava ja pohjoisnuoli: ja kartta oli valmis. Lopputulokseen olen varsin tyytyväinen.

Tutustuin Tomi Kiviluoman ja Tiia Laisin kurssiblogeihin (Kiviluoma 2020, Laisi 2020) hieman tarkemmin, sillä heidän käsittelemänsä kunta-aineistonsa liittyivät jossain määrin omaani: Kiviluoma havainnollisti kuntien kokonaisnettomuuttoa ja Laisi taas kuntien luonnollista väestönkehitystä. Tästä saattoikin tehdä mielenkiintoisen huomion: kunnissa, joissa eläkeläisten osuus on korkea, on lähes poikkeuksetta myös negatiivinen luonnollinen väestönkehitys ja kokonaisnettomuutto. Innolla odotan uusia tapoja havainnollistaa informaatiota, varsinkin, kun nyt jo huomaan monien ohjelman tarjoamien ominaisuuksien hyödyn.

Jos edellä mainitut tehtävät tuntuivat jossain määrin helpoilta, odottanee seuraavilla kurssikerroilla paluu maankamaralle. QGIS järjettömän laajoine mahdollisuuksineen tarjoaa taatusti haastetta pidemmäksi aikaa. Ja sanomattakin lienee selvää, että haaste otetaan vastaan!

Lähteet:

Kiviluoma, T. (16.1.2020). Johdanto kurssille ja QGIS:n peruominaisuudet. Luettu 20.1.2020.

Johdanto kurssille ja QGIS:in perusominaisuudet

Laisi, T. (15.1.2020). Kurssikerta 1. QGIS-ohjelmistoon tutustumista. Luettu 20.1.2020.

Kurssikerta 1. QGIS- ohjelmistoon tutustumista

Luoma, A. (17.1.2020). Kurssikerta 1: Tutustumsita QGIS-ohjelmistoon. Luettu 20.1.2020.

Kurssikerta 1: Tutustumista QGIS-ohjelmistoon