Keskiviikkoaamu, kello 8:15.
Unihiekka varisi pois ja vaihtui silmien säkenöintiin, kun jokaisen lemppari paikkatieto-ohjelma QGIS avautui jälleen.
Edellisellä kurssikerralla kokeiltiin muun muassa eri projektioita ja niiden vaikutuksia tuotettuun aineistoon. Jossain määrin sellainen venkslaus tuntui turhalta, minkä vuoksi olin tyytyväinen että päästiin uusiin hommiin. Yllätyksekseni pääsimme myös viimein pois Suomen kamaralta; aina Afrikkaan asti!
Käteen lyötiin jälleen zippipaketti, josta pääsimme työstämään hehkeää karttaesitystä; aiheena Afrikan öljyesiintymien, timanttikaivosten ja konfliktien sijoittuminen. Jotta kartta voitaisiin tuottaa, piti kuitenkin tutustua muutamaan hyödylliseen työkaluun. Alkuperäistä Afrikan valtiot käsittävää karttaa piti hieman “trimmata”; jotta aineisto saatiin muokkauskelpoiseksi. Kuten Mikko Kangasmaakin totesi, ensisijaisen hyödylliseksi osoittautui myös toolbox-hakutyökalu.
Karttaesityksessä (kuva 1) näkyy siis edellä mainittujen luonnonvarojen ja konfliktien sijoittuminen Afrikassa. Olisin voinut olettaa, että öljy- ja timanttiesiintymien sijainti korreloisi jossain määrin konfliktien esiintymisen kanssa, mutta kartta sanoo toista. Mitään selkeää yhteyttä en havaitse. Kenties konfliktit ovat siis saaneet pääosin alkunsa muista asioista; vaikkapa siirtomaavallan purkautumista seuranneista (valtatyhjiön aikaansaamista) välienselvittelyistä ja näiden jälkeisistä vuosikymmeniä kestäneistä erimielisyyksistä. Kuten esimerkiksi Juho Halonen pohti blogissaan (Halonen 2020), konfliktien aikajakauman esittäminen kartalla voisi selventää niiden taustalla olevia syitä.
Pistin heti aineiston avattuani merkille konfliktien suhteellisen vähäisyyden Pohjois-Afrikassa. Esimerkiksi Libyassa konflikteja oli vuosina 1947-2008 pyöreät nolla (0), vaikka jokainen muistanee kyseisen valtion vuoden 2011 arabikevään ruutitynnyrinä. Sikäli olisi mukavaa, jos olisimme saaneet tuoreempaa tutkimusaineistoa karttaesityksen pohjaksi. Yhtä lailla Joonatan Reunanen huomioi, että mikäli aineiston vuodet olisivat olleet toiset, voisi esitys näyttää melkolailla erilaiselta.
Muun muassa Elias Hirvikoski ja Pihla Haapalo pohtivat mahdollisia monipuolisemman analysoinnin hyötyjä aineiston suhteen. Olisikin mielekästä nähdä tarkempaa tutkimusta esimerkiksi siitä, miten timanttikaivokset tai öljykentät todella vaikuttavat konfliktien määrään ja sijoittumiseen. Yhtä lailla olisi mielenkiintoista nähdä köyhyyden “ulkopuoliset” syyt internetin käyttäjämäärien taustalla.
Havainnollistin internet-käyttäjien suhteellisen määrän yksinkertaisella koropleettikartalla (kuva 2). Huomasin Miklas Kuoppalan tehneen samalla idealla kartan, joskin hän näyttää käyttäneen absoluuttisia lukumääriä, mikä tekee mielestäni kartasta enemmän tai vähemmän harhaanjohtavan (soo soo :D). Jos ei muuta, niin lopputulos kartoissa ainakin näyttää melko erilaiselta.
Seuraavaksi pääsimmekin työstämään hieman toisenlaista aineistoa, nimittäin Suomen valuma-alueiden tulvaindeksejä ja järvisyysprosenttia kuvaavaa karttaa (kuva 3). Hieman taas yhdisteltiin tietokantoja ja laskeskeltiin sitä sun tätä! Tämä kuuluisa ja edullinen vihanhallintakurssi pääsi vaihteeksi näyttämään kyntensä, kun QGIS crashasi juuri kriittisessä vaiheessa. Onneksi saatiin ystävällisen vierustoverin (SHOUTOUT Matias Sarajisto) kanssa jonkinnäköinen esitys kuitenkin aikaan.
Lopputuloksesta tuli mielestäni kohtuullisen havainnollistava: Valuma-alueilla, joiden järvisyysprosentti on suuri, on huomattavasti vähemmän vuodenaikaisvaihtelua jokien valunnassa. Jotain meni kuitenkin mönkään: noin tuhat muuta blogia aiheesta ilmoittaa tulvaindeksien lukemaksi jotain välillä 1-1100, vaikka me saimme lukemiksi maksimissaan 16,7. No, oppia ikä kaikki. Ehkä Arttu pätevänä yliopisto-opettajana kertoo seuraavalla kurssikerralla missä meni vikaan!
Adiós eli ensi viikkoon!
LÄHTEET:
Haapalo, Pihla (2020): Timanttikaivoksia ja tulvaindeksejä (luettu 3.2.2020)
https://blogs.helsinki.fi/haapalop/2020/01/29/timanttikaivoksia-ja-tulvaindekseja/
Halonen, Juho (2020): Kolmas kurssikerta – Ei niin timanttisia karttoja (luettu 3.2.2020)
Hirvikoski, Elias (2020): Kolmas (luettu 3.2.2020)
Kangasmaa, Mikko (2020): Käytännön GIS-hommia (luettu 3.2.2020)
Kuoppala, Miklas (2020): Mihin tää voikaan vielä johtaa? (luettu 3.2.2020)
Reunanen, Joonatan (2020): Beast mode on. (luettu 3.2.2020)