Rasteriaineistoja ja niihin liittyvien toimintojen opettelemista… Tai sitten kasapäin tietoteknisiä ongelmia ja niiden ratkomista. Tarkalleen ottaen en osaa sanoa, kumpi jäänee päällimmäisenä mieleen tästä kurssikerrasta. Harjoitus kuitenkin tekee mestarin, ja virheitä tekemällä sekä samoja juttuja kerta toisensa jälkeen toistamalla pitäisi opin mennä paksuunkin kalloon.
Kuten sanottua, pääsimme nyt vaihteen vuoksi pelaamaan rasteriaineistoilla! Ensimmäisessä harjoituksessa tuli toteuttaa väestöntiheyskartta ruutuaineistoa käyttämällä. Avattiin tiedostopaketista väestötietokanta, johon oli sisällytetty sijainti- sekä ominaisuustietoja pääkaupunkiseudun asuinrakennuksista. Tämän jälkeen luotiin grid, jota sitten muokattiin tarkoitukseen sopivaksi. Väestötietokanta sisälsi hyvin paljon attribuuttitietoja, joista kohtuullisen pieni osa oli olennaista informaatiota. Siispä karsittiin sarakkeita. Jäljelle jätettiin joitakin laskemisen kannalta hyödyllisiä muuttujia, kuten talojen rakennusvuodet, asukkaiden kokonaismäärä sekä naisten ja miesten määrä.
Aikaansaannos oli ruututeemakartta, jossa päätin itse havainnollistaa miesten osuutta väestöstä 1×1 kilometrin ruuduissa (kuva 1). Jätin ulkopuolelle ruudut, joissa asuu alle 20 asukasta sillä tällaisissa ruuduissa suhteelliset osuudet voivat vääristyä (jos alueella asuu vaikkapa 8 ihmistä joista 7 on naisia tai miehiä).
Kuten muun muassa Matti Katajisto totesi blogissaan, ruutuaineiston hyviin puoliin kuuluu ehdottomasti se, että ruudut ovat saman kokoisia, jolloin suhteellisia ilmiöitä on hyvä esittää havainnollistavasti. Yhdyn myös hänen näkökulmaansa siitä, että turhan tarkkuuden karsiminen tekee aineistosta helpommin luettavan.
Miesten suhteellinen osuus on suurimmassa osassa ruuduista 45-50%, mikä tavallaan ei tule yllätyksenä, sillä Tilastokeskuksenkin mukaan miesten osuus oli pääkaupunkiseudulla vain 48,1%*. Otaniemen alueella miehiä oli yli 60%, mikä selittyy pitkälti miesvaltaisten opiskelualojen ja näiden opiskelijoiden asumisella. Helsingin kantakaupungin alueella ei kuitenkaan ole yhtäkään ruutua, jolla miehiä olisi enemmän kuin naisia. Syynä todennäköisesti on yksinkertaisesti se, että naiset elävät pidempään kuin miehet; ja alueen ollessa hintavaa asuinaluetta on asukkaiden keski-ikäkin korkeampi. Mikäli Otaniemeä ei oteta lukuun, on miesvaltaisia ruutuja sitä enemmän, mitä kauemmaksi mennään Helsingin keskustasta. Osakseen tätä ilmiötä voi selittää tiettyjen työalojen (kuten teollisuuden) sukupuolijakauma; ovathan näiden alojen työpaikat kuitenkin yleensä sijoittuneet kauas ydinkeskustasta.
Sitten päästiin toisen tehtävän pariin, ja vihanhallintakurssi sai kuin saikin jatkoa. Tarkoitus oli tuoda rasterimuotoinen peruskartta Pornaisten alueelta, johon liitettäisiin korkeuskäyrät ja rinnevarjostusefekti. Aluksi homma skulasi hyvin, mutta ongelmat ilmaantuivat kuin taikaiskusta. Ensiksi kaatui QGIS, ja vaihdettuani työskentelyasemaa sain tehtävää tehdessä mitä mielenkiintoisimpia virheilmoituksia. Alla osviittaa näistä.
Pidemmittä puheitta, saatiin jotain aikaankin! Lopulta alkoivat varjostukset ja tietokannat toimia, minkä jälkeen päästiin kokeilemaan QGISin piirtotyökaluja. Pornaisten taajaman alueelle piirrettiin tärkeimmät tiet sekä asuinrakennusten sijainnit seuraavaa kurssikertaa varten (kuva 2).
Jeppis jepulis elikkä ei muuta kuin ensi kertaan!
*vuonna 2013 (eli samana vuonna, jolta väestöaineisto on)
LÄHTEET:
Katajisto, Matti (2020): Varsinaista velhoilua (luettu 10.2.2020)
https://blogs.helsinki.fi/mattikat/2020/02/05/varsinaista-velhoilua/
Tilastokeskus: Väestö iän (1-v) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2018, vuosi 2013.
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/