Heipähei! Toiseksi viimeistä viedään. Kurssikerran uutena juttuna oli interpolointi, jota varten kävimme juoksentelemassa pitkin Kumpulaa ja Kalliota keräten Epicollect -sovelluksella pisteaineistoa. Aineiston perusteella syntyi interpoloitu kartta kerääjien kokemasta turvallisuudentunteesta, jossa mitä vaaleampi väri, sitä turvallisemmaksi koettu tila.
Interpoloinnissa minua hieman hämää se, että väritys muodostuu koko kartan alueelle, vaikka aineistoa on vain tietyltä alueelta. Esimerkiksi Itä-Pasilasta on vain yksi piste, mutta silti se hehkuu tummimpana kartalla, ja alue on paljon suurempi, kuin esimerkiksi integraalimäen alue, jossa kuitenkin näkyy Pasilan pistettäkin pienempi piste. Harju näkyy tummempana kuin Alppila, vaikka lähimmät pisteet ovat mitattu Kurvin ja Vaasanpuistikon tienoilta. Jotta interpoloinnista saisi luotettavamman, vaatisi se enemmän pisteitä ja tasaisimmilta väleiltä, mutta tässä tehtävässä olikin pääpointtina itse kerätyn aineiston käyttö, sekä itse interpolointityökalujen harjoittelu. Vähän jäi mietityttämään kuitenkin, että millaisen aineiston esittämiseen interpolointi sopisi parhaiten.
Tuo annettu rakennus- ja tieaineisto oli niin miellyttävän tarkka, että halusin tehdä sillä toisen interpoloinnin Helsingin keskustasta, aiheena autojen määrä tietyillä mittauspisteillä. Vaikka tunnilla interpoloinnissa ei ollut mitään ongelmia, en saanut sitä millään toimimaan tuolla toisella aineistolla, vaikka oman (ja myös muutaman muun) käsitykseni mukaan kaikki oli niin kuin pitääkin. Ärsyttää aina kamalasti, kun ei tiedä miksi jokin juttu ei toimi, ja tuon interpoloinnin kanssa kamppaillessani ensimmäistä kertaa taisin oikeasti menettää hermoni QGIS:n kanssa. Lukemattomien yritysten sekä tuntien jälkeen oli pakko luovuttaa, ja siirtyä pettyneenä tekemään varsinaisia itsenäistehtäviä, eli hasardikarttoja, joita voisi käyttää apuna opetuksessa.
Tässä ensimmäisessä kartassa näkyy kaikki yli 8 magnitudin järistykset vuoden 1980 jälkeen, sekä kaikki ihmisen aikana aktiiviset tulivuoret. Näin jälkeenpäin minua häiritsee, etteivät järistykset ja tulivuoret noudata samaa aikaluokkaa. Olisin halunnut esittää kartassa 1980 luvun jälkeen aktiiviset tulivuoret, mutta se osoittautui mahdottomaksi valitulla aineistolla. Pyrin tekemään kartasta mahdollisimman simppelin, joten annetun taustakartan sijaan latasin vain mantereiden rajat, sekä laattarajat. Kokeilin tässä kohtaa myös interpolointia onnistuneesti, mutta se ei mielestäni näyttänyt tällä aineistolla hyvältä, tai ollut muutenkaan tarpeellinen. Opetuskarttana kartta on mielestäni hyvä siinä suhteessa, ettei siinä ole mitään turhaa informaatiota aiheen kannalta, mutta ehkä jos laattarajoihin olisi lisännyt pienet nuolet työntösuuntaan, voisi karttaa katseleva oppilas saada siitä enemmän irti itsenäisestikin.
Sitten toinen, meteoriitteja kuvaava kartta. Tämä oli mielestäni vähän tylsä, sillä meteoriittitietokannan sai ihan suoraan ladattua netistä csv muodossa, joten tässä ei oikeastaan tarvinnut tehdä muuta kuin laittaa aineistot paikalleen. Yritin sen vuoksi tehdä koropleettikarttaa, jossa olisi näkynyt meteoriittien sijoittuminen valtioittain, mutta oli pakko luovuttaa senkin kanssa, sillä QGIS kaatui ehkä 15 kertaa join attributes by locationissa. Vaikka pienensin ja pienensin ja pienensin aineistoa niin, että ei siellä loppujen lopuksi olisi ollut tarpeeksi dataa mihinkään järkevään karttaesitykseen. Ehkä ihan hyvä, sillä tehtävänantoa silmällä pitäen tästä kartasta saisi oppilas enemmän irti, kuin koropleettiversiosta. Jäätiköt latasin sinne ihan vaan huvikseni, kun tuntui niin tyhjältä.
Kolmanteen karttaa etsin aineistoa tulvista, josta suodatin kaikki ennen vuotta 2018 tapahtuneet tulvat, ettei kartta olisi ollut yhtä isoa tulvaa. Juolahti nyt mieleen, että olisin voinut esittää siinä vaikka kaikki vuoden 2000 jälkeen tapahtuneet tulvat, ja tehdä koropleettiesityksen tulvien syiden perusteella, jolloin siitä olisi saanut enemmän irti opetuskarttana. Miksiköhän kaikki hyvät ideat aina tulee tässä kirjoitusvaiheessa?
Vertailun vuoksi suurimmat tulvat vuosilta 2001-2016
Tässä vaiheessa löysin tieni Eemil Haapasen blogiin, ja sain vastauksen miettimääni kysymykseen, eli millaisen aineiston esittämiseen interpolointi parhaiten sopisi. Eemil on tehnyt selkeän asukasmääräkartan yli 7000 kaupungin pisteaineistosta, jossa interpolointi toimii erittäin hyvin.
Aineistonkerääjät työssään
Lähteet:
Eemil Haapanen 23.2.2019 (luettu 26.2.2019)