Viikko 1: QGIS uutena tuttavuutena

Ensimmäinen geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssikerta on nyt takana ja tunteet ovat hieman sekavat. Tunnilla tutustuimme uuteen paikkatieto-ohjelmistoon nimeltä QGIS, jonka parissa tulemme kurssin aikana työstämään. Näin alkuun, QGIS vaikutti monimutkaiselta, sillä toimintoja on hyvin paljon ja kävimme tämän perusteet läpi hyvin nopealla tahdilla. “Kaikki oli aivan uutta ja ihmeellistä”, kuten Oula omassa kurssiblogissaan toteaa. 2. periodin tuttavuus CorelDraw tuntuukin nyt palalta kakkua, kun QGIS:iin vertaa; uskoisin tämän alkukankeuden kuitenkin helpottuvan muutaman käyttökerran ja totuttelun jälkeen. Onneksi pidän haasteista ja uusien asioiden oppimisesta, joten odotan seuraavia kurssikertoja innolla!

Ensimmäisellä kurssikerralla työstimme jo ensimmäistä tuotosta QGIS:illä, ja lopputuotoksena on oheen liitetty koropleettikartta Itämeren valtioiden typpipäästöistä vuonna 2016 (Kuva 1). Vaikkakin QGIS arpoo väritykset itsestään, ovat omani mielestäni suhteellisen toimivat. Sävyt olisivat kuitenkin voineet olla samaa värimaailmaa (esimerkiksi vaaleankeltaisesta punaiseen), mutta eiköhän tämänkin aja asiansa. On myös mainittava Johannan huomautus typpipäästöjen luokitteluista: “luokkarajat ovat suhteellisen hyvät, mutta esimerkiksi suurimassa päästöluokassa hajonta on aika suuri”. Tässä olen samaa mieltä, sillä 13.3-33.7% on skaalaltaan turhan laaja.  Huomaan myös, kuinka omasta tuotoksestani ei tule ilmi syvyyskäyrien yksikköä: ne ovat ilmoitettuna metreinä, korjatakseni näin jälkikäteen.

Kuva 1. Itämeren valtioiden typpipäästöt vuonna 2016. (QGis).

Karttaa tutkimalla huomataan, kuinka suurin typintuottaja Itämeren rannikolla on Puola 13.3-33.7 prosentin päästöillään ja vähiten typpiä tuottaa taas Viro, joka asettuu pienimpään luokitelmaan 3.2-3.2%. Puolan runsaat typpipäästöt eivät tulleet minulle yllätyksenä, sillä valtio tunnetaan käyttävän öljyä ja muita polttoaineita ensisijaisina energianlähteinään. Myös mittavan rantaviivansa edustalla harjoitetaan monenlaista toimintaa, kuten rahtiliikennettä, turismia sekä kalataloutta, joista typpipäästöjä useimmiten aiheutuu.

Kaiken kaikkiaan ensimmäinen kurssikerta oli mielestä hyödyllinen, mutta huomaan silti, että opittavaa on vielä jonkin verran. Ehkä seuraavalla  kerralla asiat ovat paremmin hanskassa!

xoxo, Amelia

 

Lähteet: 

Oula Inkeröinen. Genesis – ensimmäinen kurssikerta. (17.1.2019) https://blogs.helsinki.fi/inkeroul/ (luettu 22.1.2019)

Johanna Möslä. Kurssikerta 1. (16.1.2019)          https://blogs.helsinki.fi/johannmo/ (luettu 22.1.2019)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *