Viikko 2: Projektioita ja QGIS:in kanssa kamppailua

Moikka!

Tokalla kurssikerralla perehdyimme syvemmin QGIS:in työkaluihin ja  tietokantojen perushallintaan. Tarkastelimme myös erilaisten projektioiden vaikutuksia karttaan ja sen mittoihin. Tämän kurssikerran harjoituksia tehdessä, joista pian teille kerron, totesin, että QGIS:in käyttämisen kanssa on oltava kärsivällinen ja on annettava armoa, jos ei asiat heti toimi niin kuin toivoisi. Kaiken sain kuitenkin onnekseni tehtyä, vaikka kohtasinkin vastoinkäymisiä. Tahdon antaa kiitokset vierustoverilleni, joka oli vertaistukenani ja valmiina avustamaan minua tälläkin kurssikerralla, you know who you are. :–)

Tällä viikolla teimme tosiaan harjoituksia, joista enismmäisessä vertailimme Suomen kunnat 2015 -kartta-aineiston avulla erilaisten projektioiden vaikutuksia kartan ominaisuuksiin. Mittaustyökalua hyödyntäen mittasimme muun muassa Suomi-neidon laen pinta-aloja ja Vaasa-Kuopio-Karjala -akselin pituutta erilaisa projektioita vaihdellen. “Nämä mittaukset antoivat minulle suuren ahaa-elämyksen, kun huomasin valtavat erot eri projektioiden välillä”, – tämä Saran toteamus blogissaan pätee myös minuun. Projektiot ja niiden ymmärtäminen on aikaisemmin ollut itselleni haastavaa, mutta tämän harjoituksen kanssa pääsin niihin paremmin jyvälle nähdessäni niiden todelliset vaikutukset käytössä olleisiin aineistoihin. Tämä harjoitus oli kuitenkin vain lämmittleyä ja pohjustus harjoitukseen, johon ryhdyimme seuraavaksi.

Toisessa harjoituksessa pääsimme itse tuottamaan paikkatieto-aineistoja, jossa oleellisena osana oli jälleen projektiot. Tehtävänä oli luoda QGIS:illä kaksi karttaa (Kuva 1. ja Kuva 2.) hyödyntäen edellisen tehtävän Suomen kunnat 2015 -aineistoa. Karttojen tehtävänä on esittää kuntien prosentuaalisia kokoeroja eri projektioiden, minun kohdallani Mercatorin- ja Robinsonin projektioiden, ja LAEA-projektion välillä.

Kuvassa 1. on laadittuna kartta, joka kuvastaa kuinka paljon suurempia kuntien pinta-alat ovat Mercatorin projektiota käyttäessä, kun verrataan LAEA-projektioon. Legendaa lukiessa voidaan havaita, että Mercator kuvaa Suomen pohjoisimmat kunnat jopa 668-730% suurempina kuin olisivat LAEA-projektiolla  kuvattuna. Eteläisimmät kunnat ovat pinta-aloiltaan vain 297-359% suurempia, kuin verrataan LAEA-projektioon.

Kuvassa 2. olen verrannut LAEA-projektioon Mercatroin sijasta Robinsonin projektiota. Kun vertailee karttaa edelliseen, ei välttämättä huomaisi eroa ulkonäköjen ollessa lähes samanlaisia. Legendoista eron kuitenkin vasta huomaakin: Robinsonin projektiota käyttäessä pohjoisimpien kuntien pinta-alat ovat vain 38.9-42.1% prosenttia suurempia kuin jos käyttäisi LAEA-projektiota. Eteläisimpien kuntien ovat pinta-aloiltaan vain 19.2-22.4% suurempia Robinsonin projektiolla kuin LAEA-projektiolla. On siis huomattavasti eroa siinä, käyttääkö Mercatoria vai Robinsonia.

Karttojen datan laatiminen ei mielestäni ollut kovin helppoa useiden välivaiheiden vuoksi: “Monen monta kertaa piti pinta-alat laskea uudelleen, kun jonkin ilmeisesti hyvin merkityksellinen välivaihe olikin jäänyt tekemättä.”, kommentoi Julia harjoituksen laatimista blogissaan. Samoin kävi myös omalla kohdallani, mikä tuottikin paljon harmaita hiuksia. Säilytin kuitenkin kärsivällisyyteni ja suoritin harjoituksen kunnialla loppuun!

Oheisiin karttoihin olen muuten tyytyväinen, mutta olisin voinut tehdä otsikoista sulavampia: nyt ne ovat turhan pitkiä ja epäselvästi muotoiltuja. Lisäksi legendojen numerot olisi voineet olla desimaaleiltaan samoja, kun nyt kuvassa 1. on käytetty kokonaislukuja ja kuvassa 2.  desimaalilukuja. Muuten olen kuitenkin visuaalisuuteen tyytvyäinen. Petrataan sitten seuraavalla viikolla, adios!

xoxo, Amelia

 

Lähteet:

Sara Immonen. Toinen kurssikerta, jeejee. (28.1.2019)  https://blogs.helsinki.fi/immsara/ (luettu 28.1.2019

Julia Salmi. Osa 2: Projektiovalintojen pohdintaa. (25.1.2019)  https://blogs.helsinki.fi/jhsalmi/ (luettu 28.1.2019)