Viikko 3: Tulvaindeksejä, järvisyysprosentteja sekä pettyminen teemakarttaan

Hello!

Kiva huomata näin kolmannen kurssikerran jälkeen, kuinka edellisiltä kerroilta on jäänyt muistiin monenlaisia asioita QGIS:in käytössä. Muun muassa erilaisten sarakkeiden muokkaaminen käy attribuuttitaulukossa aiempaa helpommin sekä laskutoimituksien tekeminen Field Calculatorilla esimerkiksi pinta-aloja laskiessa ei olekaan niin mahdotonta enää. Eiköhän tästä ennemmin tai myöhemmin kehity kuulusiaksi sitsikirjastakin tutuksi tulleeksi GIS-guruksi…!

Tällä viikolla työskentelimme harjoitteluvaiheessa Suomen kartan sijaan Afrikan kartalla. Vaihtelu virkistää! Tällä Afrikka -aineistolla muokkailimme karttakohteita esimerkiksi yhdistämällä yksityiskohtia osaksi muuta aineistoa, jotta sitä olisi tehokkaampi käyttää. Harjoittelimme myös uuden datan siirtämistä muista ohjelmista, minkä yhteydessä .csv-tiedostot tulivat itselleni tutuiksi. Siirsimme ja yhdistelimme Afrikka -aineistoon tietoja Excelistä: väestötietoja, konfliktien tapahtumavuosia sekä timantti- ja öljyesiintymien löytämisvuosia. Näillä tiedoilla työstimme pitkään muun muassa luomalla niistä uutta tietoa. Rehellisesti sanottuna, prosessi ulkoisten tietokantojen siirtämisessä QGIS:iin ja niiden yhdistäminen muuhun aineistoon on edelleen hieman harmaata aluetta itselleni, mutta toivon mukaan tämäkin selkenee kurssin myötä.

Harjoittelun jälkeen alkoi itsenäisen työskentelyn vaihe, jossa palasimme takaisin tutun ja turvallisen, Suomi -aineiston, pariin. Loihdimme aineistolla teemakarttoja, joista omani on liitetty oheen (Kuva 1). Kartta esittää Suomen eri valuma-alueita ja niiden tulvaindeksejä sekä järvityysprosentteja. Saadakseni tulvaindeksin selvitettyä, jaoin jokien keskiylivirtaamat (m³/s) niiden keskialivirtaamilla (m³/s). Lisäksi kartalla on ympyrädiagrammeja, mitkä kuvaavat valuma-alueiden järvisyysprosentteja, eli järvien pinta-alojen suhdetta valuma-alueiden pinta-aloihin (Suomen ympäristökeskus, 2013).

Jos pääsisin vielä muokkaamaan karttaani, niin esittäisin tiedot ympyrädiagrammien sijaan pylväinä, jotta alla oleva kartta ja tulvaindeksit erottuisivat selkeämmin. Nyt suurin osa jää harmillisesti diagrammien peittoon. Lisäksi värityksien valitseminen oli mielestäni yllättävän hankalaa, sillä värejä vaativia kohteita oli useampia. Yritin kuitenkin pysytellä sinisen eri sävyissä, jotta kartta olisi mahdollisimman miellyttävä silmälle. Vielä kuitenkin pistää silmään järvien mustat rajaukset, mitkä olisi pitänyt olla vaaleampia. Kartta näyttää mielestäni aivan liian yksityiskohtaiselta, unohtamatta diagrammien aiheuttamaa tungosta. Olen ensi kerralla huolellisempi!

Mitä kartasta nyt sitten erottuukaan diagrammien vallankumouksesta ja mustista rajauksista huolimatta, ovat Pohjanmaan alue, jossa valuma-alueiden tulvaindeksit vaihtelevat luokitelmien 40-65 sekä 117-200, välillä. Varsinais-Suomen rannikolla tulvaindeksi nousee jopa lukuihin 200-500! Huomataan, kuinka Pohjanmaan yllä olevissa diagrammeissa järvisyysprosentti on lähes olematon: alue onkin tunnettu runsaista joistaan sekä soistaan, mitkä tulvivat tällä laajalla tasankoalueella etenkin alkukeväästä lumien sulaessa, ja on näin syynä suuriin tulvaindeksilukuihin. Vastakohtana erottuu taas laaja lounais-koillis -suuntainen Järvi-Suomen alue, joka luokitellaan tulvaindeksiltään pienimpään luokitelmaan: 1-13. Kuten Saaga blogssaan mainitsee, tällä alueella virtaavalla vedellä on mahdollisuus kasautua suuriin järvialtaisiin, jonka vuoksi tulvien syntyminen on vähäistä. Saaga tiivistää ajatukseni myös havaitsemastani järvisyyksien ja tulvaindeksien korrelaatiosta: “Alueet, joiden järvisyys on suuri ovat pienen tulvaindeksin omaavia. Päinvastainen ilmiö on havaittavissa pienen järvisyyden ja suuren tulvaindeksin alueiden välillä.”

Kaiken kaikkiaan tämä kurssikerta oli mielestäni opettavainen, vaikkakin opittavaa minulla on vielä suuret määrät. Uskon QGIS:in toimintojen hallitsemisen vaativan vain toisojen tekemistä ja syvään hengittämistä, jotta asiat juurtuisivat pidempiaikaiseen säilömuistiin. Tällä kurssikerralla pettymyksen tuotti kuitenkin karttani, jonka olisin voinut toteuttaa niin paljon paremmin. No, seuraavalla viikolla täytyy olla harkitsevaisempi – nyt pääsen vihdoin pidennetyn viikonlopun viettoon! Ensi kertaan!

xoxo, Amelia

Lähteet:

Suomen ympäristökeskus, 2013. Tulvasanasto > Järvisyysprosentti. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvasanasto   (luettu 30.1.2019)

Saaga Laapotti. Kovaa hermojen koettelua. (30.1.2019) https://blogs.helsinki.fi/saagalaa/ (luettu 31.1.)