Viikko 5: buffereita ja kertailua

Moikka!

Tämän viikon blogipostaus koostuu hieman erilaisesta sisällöstä, nimittäin karttojen sijaan esitän viikon tehtävien tuloksia Excel -taulukoiden muodossa ja pohdin myös oppimaani sekä QGIS:in toimintoja yleisesti. Mennäänpä siis suoraan asiaan:

Tämän viikkoisten harjoituksien tehtävänä oli pääasiassa kertailla edellisillä viikolla opittuja QGIS:in toimintoja sekä soveltaa niitä tekemällä muutamia itsenäistehtäviä. Kertailun yhteydessä tutustuimme myös uuteen työkaluun, nimittäin puskurivyöhykkeisiin eli buffereihin, sekä niiden luomiseen ja hyödyntämiseen. Bufferieden avulla tarkastelimme muun muassa lentomelun desibelien kannatusta tietyille etäisyyksille ja näiden meluvyöhykkeiden sisällä asuvia väestömääriä. Buffereiden luominen ja niiden avulla analysointi oli yllättävän yksinkertaista ja kivaa!

Ensimmäisessä itsenäistehtävässä tarkastelimme mainitsemiani meluvyöhykkeitä sekä Malmin- että Helsinki-Vantaan lentokenttien ympäristössä. QGIS:in Vector -sarakkeen Fixed distance buffer -työkalun avulla sain luotua puskurivyöhykkeen, jonka suuruutta sain vaihdeltua Distance -kohdan lukua muuttamalla. Tämän jälkeen hyödynsin Count points in polygon- sekä Spatial Query -toimintoja saadakseni selville esimerkiksi sen, kuinka paljon asukkaita asuu tietyllä etäisyydellä lentokentistä. Samoja työkaluja tuli käytettyä myös muun muassa metro- ja juna-asemien ympäröiviä asutuksia tutkittaessa. Tokassa tehtävässä yksi oleellisimmista toiminnoista oli Join attributes by location, jonka avulla sain kaksi tasoa, taajamapolygonit sekä väkipisteet, liitettyä yhtenäiseksi tasoksi analyysin helpottamiseksi. Myös tässä etenkin Count points in polygon ja Spatial Query -toiminnot olivat merkittävä. Viimeisessä tehtävässä, joka tuotti itselleni eniten ongelmia, tarvitsin buffereita lukuunottamatta kaikkia mainitsemiani työkaluja.

Kurssin myötä, olen huomannut ohessa mainitsemieni työkalujen ja toimintojen olevan keskeisiä, sillä niitä on tullut käytettyä useampia kertoja monessa kontekstissa. Myös uusin tuttavuus, bufferit, voivat olla monikäyttöisiä ja eri teemoihin soveltuvia. Niitä voisi hyödyntää melunkannatuksen tutkimisen lisäksi myös esimerkiksi maanjäristysaaltojen seuraamisessa tai vaikkapa kasvien levinneisyyden tutkimisessa. Vaikka en koe minkään työkalun käytön olevan QGIS:issä erityisen helppoa – ainakaan vielä – ovat oheisten työkalujen käyttö mielestäni suhteellisen mielekästä. Neroa minusta ei ole vieläkään kehittynyt QGIS:in käytössä, jonka vuoksi tarvitsen lisäharjoitusta vielä lähes kaikessa. En sano, ettenkö osaisi käyttää saatavilla olevia työkaluja, mutta niiden lähestyminen oikeissa tilanteissa on vielä hieman haastavaa. En aina tiedä mikä työkalu teki mitäkin ja missä vaiheissa niitä kuuluisi käyttää. Tämä oli ongelmana myös tälläkin viikolla, mutta onneksi ympärilläni on kokeneempia opiskelijoita, jotka auttavat hädässä. Kiitokset Johannalle. <3 Odottelen hartaasti sitä päivää, kun työkaluvalinnat tulevat kuin apteekin hyllyltä. Eiköhän sekin jonain aurinkoisena päivänä koita.

Alta löydätte kirjaamiani tuloksia tämän viikon itsenäistehtävistä:

 

Taulukko 1. Asukkaita Malmin lentokentän läheisyydessä.

Asukkaita 2 km säteellä Malmin lentokentästä	4 722
Asukkaita 1 km säteellä Malmin lentokentästä	771

 

Yllä olevasta taulukosta (Taulukko 1) voimme havaita, että mitä kauemmas Malmin lentokentältä siirrytään, sitä suuremmaksi väestömäärät kasvavat. Tähän ilmiöön vaikuttaa suuresti laskeutuvien lentokoneiden aiheuttama melu, joka voi nousta hyvinkin korkeaksi.

 

Taulukko 2. Tilastoja Helsinki-Vantaa lentokentän ympäristöstä.

Asukkaita 2 km säteellä Hki-Vantaan lentokentästä	11 228
Asuu pahimmalla melualueella: 65dB (%)	0,28 %
Asuu väh. 55 dB melualueella (%)	5,55 %
Kuinka monen hlön elämää väh. 60 dB lentomelu haittaisi Tikkurilassa, jos laskeutumissuunta palaisi jälleen vuoden 2002 poikkeusreitille?	6 333

 

Taulukosta 2. näemme Helsinki-Vantaan lentokentän pahimmalla melualueella asuvan vain 0,28% kaikista  2 km säteellä asuvista ihmisistä. Asukasluvun huomataan Malmin lentoentän ympäristön väkiluvun tavoin kasvavan, mitä kauemmas Helsinki-Vantaan lentokenttää siirrytään. Tämä on todennäköisesti hyvin yleinen ilmiö, sillä kukapa haluaisi tietoisesti altistaa itsensä epämiellyttävälle ja päivittäiselle melulle.

 

Taulukko 3. Väestötilastoja pääkaupunkiseudun asemien läheisyydessä.

Asukkaat alle 500m päästä lähimmästä asemasta	106 691
Asukkaat alle 500m päästä lähimmästä asemasta (%)	22 %
Työikäisten osuus esnimmäisen sarakkeen asukkaista (%)	68,5 %

 

Ensimmäisessä itsenäistehtävässä tutkimme myös pääkaupunkiseudun asemien ympäristön asutusta. Huomataan yllä olevasta taulukosta (Taulukko 3), kuinka jopa 106 691 henkilöä asuu 500 metrin säteellä heitä lähimpänä olevasta asemasta. Tämä on 22% kaikista pääkaupunkiseudun asukkaista. Tekemieni puskurimittauksien perusteella näistä 106 961 asukkaasta peräti 68,5% ovat työikäisiä. Ihmiset pyrkivät useimmiten muuttamaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle, jotta liikkuminen juurikin töihin olisi sujuvampaa.

 

Taulukko 4. Väestötilastoja pääkaupunkiseudun taajama-alueista.

Asukkaita taajama-alueeilla (%)	97,5 %
Kouluikäisiä (7-16v) taajamien ulkopuolella	1 404
Taajaman ulkopuolella asuvien kouluikäisten osuus kaikista kouluikäisistä (%)	2,55 %
Alueet, joissa ulkomaalaisten osuus yli 10%	38
Alueet, joissa ulkomaalaisten osuus yli 20%	9
Alueet, joissa ulkomaalaisten osuus yli 30%	4

 

Tokassa itsenäistehtävässä tarkastelun kohteena olivat koko pääkaupunkiseudun taajama-alueet sekä niiden väestötilastot. Tehtävässä ei käytetty enää buffereita, sillä tarkoituksena ei ollut mittaa etäisyyksiä, vaan selvitimme polygonien sisältämiä sekä niiden ulkoisia väestötietoja. Count points in polygon -toiminto oli siis hyvinkin oleellinen tässä tehtävässä. Ohessa olevasta taulukosta (Taulukko 4) huomaamme, kuinka pääkaupuniseudun asukkaista 97,5%, eli lähes kaikki, asuvat taajamissa. Laskin myös taulukkooni pääkaupunkiseutujen pienalueita, joissa ulkomaalaisten osuus oli 30%, 20% ja 10%. Tämän selvittäminen vaati itseltäni turhauttavan paljon aikaa attribuuttitaulukon antaessa aluksi kummallisia lukumääriä, mutta kikkaliujen kautta saavutin kuitenkin järkevältä vaikuttavia tuloksia. Huomataan, kuinka alueita, joissa ulkomaalaisa on useita, on hyvin harvassa. Tämä kertoo segagaation olevan pääkaupunkiseudullamme lähes olematonta, mikä on mielestäni hienoa. Jos luku olisi taulukon viimeisellä rivillä suuri, olisi syytä huolestua.

 

Taulukko 5. Pääkaupunkiseudun uima-allas -tilastoja.

Uima-altaalla varustettujen rakennuksien lukumäärä	855
Asukkaita uima-altaalla varustetuissa rakennuksissa	90 725
Uima-altaita omakotitaloissa	345
Uima-altaita paritaloissa	158
Uima-altaita rivitaloissa	113
Uima-altaita kerrostaloissa	181

 

Sitten pääsemmekin tehtävän pariin, joka tuotti itselleni hyvinkin paljon ongelmia ja turhautumista. Ensinnäkin pylväitä en ole aiemmissa harjoituksissa hyödyntänyt, joten niiden kanssa sai temppuilla jonkin verran. Alla olevat kartat (Kuva 1 ja kuva 2) ovat mielestäni hieman epäselkeitä, vaikka pitkään yritin niiden kanssa tehdä yhteistyötä. Myös yleisesti se, mitä työkaluja lähestyä, kuten muutama hetki sitten maintisinkin, tuotti etenkin tässä vaiheessa vaikeuksia. Pitkän aherruksen jälkeen sain tetävän kuitenkin suoritettua.

Yllä on liitteenä taulukko (Taulukko 5), jossa on muutamia tilastoja uima-altaista pääkaupunkiseudun alueella. Kuten huomaamme, uima-altaita löytyy alueelta 855 kappaletta ja peräti 90 725 asukasta pääsee nauttimaan tämänkaltaisesta luksuksesta. Uima-altaita huomataan olevan eniten omakotitaloissa ja vähiten rivitaloissa. Kuvista 1 ja 2 voimme lisäksi nähdä uima-altaiden jakautumisen pääkaupunkideusun pienalueilla, joista erityisesti Lauttasaaren sekä Länsi-Pakilan alueet erottuvat kartalta suurilla uima-allas määrillään. Lauttasaaressa näitä on peräti 53 kappaletta ja Paloheinässä 52. Johannalla onkin erinomainen huomio blogissaan Länsi-Pakilan suurista allasluvuista: “Alue on juuri noussut uutisiin sen korkeakoulutettujen asukkaiden, sekä vähäisen työttymyyden seurauksena. Ei siis ole yllättävää, että juuri tällä alueella on kaikkein eniten uima-altaita.” Nämä alueet ovat tunnetusti vauraita, jonka vuoksi suuret uima-allas lukemat eivät yllätä myöskään itseäni. Uima-altaita löytää jonkin verran myös Itäisestä Helsingistä, Laajasalon ja Vuosaaren alueilta. Siirryttäessä pois Helsingin alueelta, huomataan uima-altaiden määrän vähenevän huomattavasti. Muun muassa Westendin ja Kauniaisten lähes olemattomat allasmäärät yllättivät minut, sillä olisin kuvitellut näillä varakkailla omakotialueilla lukujen olevan suurimpia, mutta olinkin väärässä.

 

Taulukko 6. Saunoja pääkaupunkiseudulla.

Saunoja	21 922
Saunojen määrä suhteessa kaikkiin asuttuihin taloihin (%)	24,2 %

 

Sitten päästäänkin saunoja käsittelevän taulukon (Taulukko 6) pariin, johon viimeinen itsenäistehtävä huipentui. Voimme havaita, kuinka saunoja löytyy pääkaupunkiseudulta huomattan monesta kotitaloudesta kun verrataan uima-altaiden lukemiin. Sauna ei ole turhaan yksi suomalaisuuden perikuvista. Saunojen määrän huomataan olevan kuitenkin alhainen suhteessa kaikkiin asuttuihin taloihin, vain vaivaiset 24,2%, mutta selityksenä voisi olla esimerkiksi se, että suurimmassa osissa kerrostaloissa löytyy yhteisiä saunatiloja, joita asukkaat voivat halutessaan varailla omaan käyttöönsä.

Oli mielestäni kiinnostava huomata kuinka itsenästyöskentely onnistui tällä viikolla. Vaikka GIS ei olekaan vielä kuin ruusuilla tanssimista, uskon tämän muuttuvan sujuvammaksi ajan myötä. Palaillaan ensi viikolla uusien haasteiden parissa, heippa!

xoxo, Amelia

 

Lähteet:

Johanna Lehtinen. Itsenäistä säheltämistä. (14.2.2019). https://blogs.helsinki.fi/johanleh/ (luettu 19.2.2019)