Miten rakennetaan toimiva innovaatioekosysteemi?

Melkein kaikki Euroopan kaupungit puuhaavat tällä hetkellä innovaatioekosysteemien parissa. Startup-pöhinä saa eri maissa erilaisia muotoja. Suomessa toiveet ovat erityisen korkealla peliteollisuuden ja terveysteknologian osalta. Supercellin ja Rovion kansainvälinen menestys on innostanut muitakin pelifirmoja tavoittelemaan kansainvälistä menestystä. Terveysteknologian osalta taas korkean teknologian osaaminen ja poikkeuksellisen arvokkaiden biopankkien tuomat mahdollisuudet lisäävät Suomen mahdollisuuksia tiukkaan kilpaillulla alalla.

Helsingin kaupunki haluaa kehittää Viikistä biotalouden innovaatiokeskuksen. Paikalla ovat jo tärkeät tutkimuslaitokset: Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, farmasian tiedekunta, eläinlääketieteellinen tiedekunta sekä Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto ja Suomen ympäristökeskus. Osaamiskeskittymä on siis paras mahdollinen innovaatioiden edistämiseksi.

Nyt paikalle pitäisi houkutella yrityksiä, jotka voivat hyödyntää yhteistä infrastruktuuria ja saada vauhtia tutkijoiden ideoista. Akateemisen kuplan ja yritysmaailman yhdistäminen ei ole kuitenkaan aivan mutkatonta.

Tutkija ja yrittäjä puhuvat usein eri kieltä. Sillanrakentajia ja tukea tarvitaan.

Suomen mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa lisää myös kotimainen rahoittajamme Business Finland, joka tulee yrityksiä vientiponnisteluissa ja rahoittaa tuotekehitystä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kannalta tärkeimmät rahoitusinstrumentit ovat tutkimuksesta liiketoimintaa (TUTL), jonka tarkoituksena on kaupallistaa tutkimuksesta syntyneet ideat, sekä Co-Innovation –instrumentti, jossa tutkimuslaitokset tuottavat uutta tietoa liiketoiminnan tarpeisiin.

Suomalaisten korkea koulutustaso edistää epäilemättä innovaatioiden syntyä – etenkin, jos ruokimme sitä: Kannustamme osaajia rajoja rikkovaan ajatteluun, poikkitieteellisyyteen ja yrittäjyyteen. Meidän pitää ohjata tutkijat kaupallistamaan keksintönsä.

ETLAn raportin Tutkimustiedonhyödyntäminen kestävän hyvinvoinnin lähteenä (2018) mukaan valtaosa keksinnöistä jää pöytälaatikkoihin, kun kukaan ei lähde edistämään niitä. Miksi ideat jäävät takataskuun?

Apua on saatavissa, mutta se ei ole aina tutkijoiden lähellä. Tutkimuksen ammattilainen ei poistu mielellään varman leivän äärestä yrittäjän epävarmaan maailmaan. Kuinka siis siirretään ideat eteenpäin, jotta ne pääsevät käyttöön?

Terveysalan yrittäjäksi ei ryhdytä noin vain, eikä tehtaita pystytetä tutkijoiden palkoilla. Monesti on viisainta on toimia yhteistyössä yritysten kanssa jo tutkimusvaiheessa.

Innovaatiot voidaan siirtää yritysten toteutettaviksi, kunhan tutkijaa palkitaan sopivalla tavalla ja yliopisto saa osansa kunniasta.

Lahjakas keksijä siirtää yrityskontaktinsa seuraavallekin sukupolvelle ja auttaa nuoret tutkijanalut polulle, josta saa poiketa niin halutessaan myös yrittäjyyteen. Tämä toki edellyttää yliopistolta panostusta myös yrittäjyyteen liittyvään koulutukseen.

Kiihdyttämöohjelmat jatkavat kotimaassa voittokulkuaan. Ne tarjoavat alkaville kasvunälkäisille yrityksille tukeaan: verkostoa, osaamista ja rahoitusta. Sitä Suomi tarvitsee, jotta startupit pääsevät skaalautumaan ja voivat laajentua kansainvälisiksi yrityksiksi.

Sen lisäksi meidän on huolehdittava Suomen houkuttelevuudesta. Start-upit eivät jää tänne, jos niillä ei ole mille rakentaa. Suomen pitää kiinnostaa sekä sijoittajia että ammattitaitoista työvoimaa. Asumis- ja vuokrakulut on pidettävä kurissa kaupungeissa, joihin alkavien yritysten odotetaan asettuvan.

Vinkkejä uuden Business Finland -hankkeen muodostamiseksi

Näin muodostat onnistuneesti uuden tutkimusorganisaation ja yritysten yhteisen Co-Innovation -hankkeen, jossa soveltava tutkimus hyödyttää yritysten liiketoiminnallisia kasvutarpeita.

Business Finland (entinen Tekes) avasi 1.1.2018 kaksi uutta rahoitusinstrumenttia tutkimusorganisaatioille: Co-Creation ja Co-Innovation -rahoitukset. Näistä Co-Creation on maksimissaan puoli vuotta kestävä hanke, jossa valmistellaan kaksi vuotta kestävää Co-Innovation -hanketta. Nämä kaksi muodostavat toisiinsa linkittyvän kokonaisuuden.

Tutkimusorganisaation ja yritysten intressien ”matchaaminen” yhteen ei ole helppo juttu. Se vaatii aikaa ja resursseja.

Co-Creation -valmistelurahoitus on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi, sillä tutkimusorganisaation ja yritysten intressien ”matchaaminen” yhteen ei ole helppo juttu. Siihen menee paljon aikaa ja resursseja, mutta jos kaikki menee hyvin niin kokonaisuudesta muodostuu yhteinen miljoonahanke, jossa soveltava tutkimus hyödyttää suoraan yritysten liiketoiminnallisia ja kansainvälisiä kasvutarpeita.

Itselläni on kokemusta tämän uuden rahoitusmuodon puitteissa jo kolmen eri hankevalmistelun tukemisesta. Toimin Helsingin yliopiston tutkimuspalveluiden yritysyhteistyön tiimissä. Tehtävänämme on tukea ja auttaa tutkijoita yritysyhteistyön alkuun saattamisessa. Näistä kokemuksista on syntynyt muutamia tarpeellisia vinkkejä.

Business Finland on halunnut lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta: tutkimusratkaisuja kehitetään yrityksistä nouseviin tarpeisiin.

Käydään läpi ensin taustatieto. Business Finland uudisti rahoitustaan sen vuoksi, koska tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta haluttiin lisätä. OECD:n maaraportti 2017 totesi, että ”Suomessa on parannettava kykyä luoda ja hyödyntää uusia ideoita sekä luoda niistä kasvavaa bisnestä”. Uuden rahoitusinstrumentin koko homman idea on se, että tutkimusratkaisuja kehitetään yritysten tarpeista lähteneisiin kysymyksiin, ei toisinpäin. Yritykset ovat avainasemassa.

Yritykset osallistuvat omalla t&k-hankkeellaan

Aiempaan rahoitusmuotoon verrattuna, jossa yritykset osallistuivat hankkeeseen kymmenen prosentin osuudella, on nyt muuttunut. Tämän sijaan Co-Innovationiin pitääkin osallistua vähintään kolme yritystä, joista ainakin kaksi osallistuu omalla rinnakkaisella t&k-hankkeellaan. Yritykset hakevat hanketta yritysrahoituskanavaa pitkin, ja yliopisto hakee rahoitusta tutkimusorganisaatioille tarkoitetun kanavan kautta. Yhdessä nämä kaikki hankehakemukset muodostavat yhden kokonaisuuden, konsortion, jossa yritysten panostuksen pitää olla suurempi kuin tutkimusorganisaation.

Uutta on se, että yritykset tekevät oman rinnakkaisen hakemuksensa. Tämä johtaa win-win -tilanteeseen.

Suuremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi Business Finlandin pihvi rahoittajana on juuri tuo edellä mainittu yritysten oma hakemus. Kun yritys tekee oman rahoitushakemuksen ja miettii tarkasti kaikki siihen tarvittavat tutkimusnäkökulmat ja hankkeen oman resursoinnin, tutkimuksella on aiempaan verrattuna paljon paremmat mahdollisuudet oikeasti saada aikaan vaikuttavuutta, luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle ja kansainväliselle kasvulle. Myös yritykset hyötyvät tästä enemmän. Tilanne on win-win.

Onnistumiseen tarvitaan yhteinen visio ja sitoutumista

Mutta miten sitten lähteä muodostamaan yhteistä hankekokonaisuutta? Aivan ensiksi täytyy olla yhteinen visio siitä, mitä hankkeella halutaan saavuttaa. Syötteitä visioon voi tulla sekä tutkimusorganisaatiolta että yrityksiltä. Yleensä ne liittyvät johonkin ajankohtaiseen tematiikkaan. Kun visio on hahmottunut, tarvitaan sopivat yritykset ja sitoutumista toimenpiteiden suunnitteluun. Tähän Business Finland tarjoaa tutkimusorganisaatiolle Co-Creation -rahoituksen, joka on maksimissaan kuusi kuukautta ja 100 000 euroa. Tällä rahalla voidaan palkata koordinaattori juoksemaan hanketta kasaan. Yritykset puolestaan resursoivat itse hankevalmistelunsa, toki ne pääsevät hyödyntämään koordinaattorin yhteistä tukea.

Hankevalmistelun aikana yritykset kertovat tarpeistaan ja tutkijat miettivät ratkaisuja.

Hankevalmistelun aikana yritysten tehtävänä on kertoa niin avoimesti kuin mahdollista yrityksen liiketoiminnan kasvun tarpeista ja niistä teemoista, mihin yritykset hakevat vastauksia. Tutkijoiden tehtävänä on kuunnella tarkkaan mitä yritykset sanovat ja miettiä ratkaisuja. Hankevalmistelun tärkeimmät kulmakivet ovat yhdessä työskentely, kuunteleminen ja oppiminen. Vain näin muodostuu aitoa dialogia. Tätä keskustelua käydään niin kauan kunnes syntyy selkeitä yhteisiä työpaketteja.

Uutta tietoa ja innovaatioita pitkällä tähtäimellä

Yhdessä sovittuja työpaketteja työstetään kaksivuotisen Co-Innovation -hankkeen ajan, tehden pilotteja ja etsien parhaita ratkaisuja. Yritykset voivat laittaa ratkaisuja käyttöön sitä mukaan kun niitä syntyy. Hankkeen loputtua Business Finland on mahdollisesti halukas tukemaan ratkaisujen edistämistä uudella rahoitettavalla hankkeella. Näin ollen visiota kannattaa miettiä 5–6 vuoden tähtäimellä: 1/2 vuotta suunnitteluvaihe Co-Creation, 2 vuotta hankeaika Co-Innovation ja mahdollinen jatkohanke.

Business Finlandin rahoitusmuodot ovat loistava tapa tutkijoiden ja yritysten edustajien keskinäiseen verkottumiseen, ekosysteemien rakentamiseen ja uuden liiketoiminnan ja kasvun luomiseen. Co-Creationiin ja Co-Innovationiin on jatkuva haku menossa, joten yhteiskehittämisen yritysten ja yhteiskunnan hyödyksi voi aloittaa vaikka heti!

Lisätietoja Business Finlandista

Joel Takala
Yritysyhteistyön asiantuntija, Tutkimuspalvelut, Helsingin yliopisto

Moodle video training: Researcher’s Guide to Business Collaboration

Would you like to approach companies but don’t know how to do it? Do you think they have data you are interested in? Or would you like to have the company co-funding your research?

There are several ways companies can co-operate with the university. However, you need to get the company interested in your work before you can start negotiating for collaboration.

Take the first step towards university – business partnership and watch a 1 hour and 20 minute video to learn the basics. Dr. Caroline Heckman will guide you from the first contact to the signed contract. Each module contains a short informative section, which is followed by a case example presented by a researcher. The modules (each 6-19 minutes only) can be watched in any order, however you may gain more if you watch all of them.

This link will take you to Moodle. Log in using your university password.

Dialogue Laboratory: research and experimenting in decision-making

A year ago, ten experts from different fields participated in training of dialogue skills at the Aretai Dialogue Academy. After the 4-month-long training, we felt we were on to something and decided to keep meeting and sparring one another in using dialogue as a tool in our work lives.

Eventually, we decided we wanted to do more. The idea of “Dialogue Laboratory” was born.

Dialogue Laboratory is a way for us to continue learning the principles of dialogue while, at the same time, offering a time, place, and facilitation for visiting experts to discuss important phenomena. We organise these events every few months, and the theme for the first one was “Research and experimenting in decision-making”. Our first guests were Elina Nikkola from the Knowledge and Research Unit at the Ministry of Forestry and Agriculture and Virve Hokkanen from the Experimenting Finland project at the Prime Minister’s Office.

You can read the whole story (in Finnish) here!