University of Helsinki
Kolmas kurssikerta
Kolmannella kurssikerralla kuunneltiin pitkästä aikaa opetusta piste- ja ruutuaineistoista sekä laserkeilauksesta aineistonkeruumenetelmänä. Esimerkkinä oli myös Physicumin aulasta laserkeilattu kuva, joka oli tarkkuudeltaan hyvin vakuuttava. Ruutuaineistoissa hämmästyttii aineistojen hintojen lisäksi niiden sisältämät erittäin tarkat tiedot.
Pisteet, ruudut ja futiskentän kokoiset attribuuttitaulukot
Kurssikerralla harjoittelimme ruutujen käyttöä QGIS:llä. Opettelimme myös karsimaan valtavista attribuuttitaulukoista turhia tietoja pois, mikä helpottaa ohjelman työtä erilaisten toimintojen suorituksessa. Epäonnistuinkin tässä vaiheessa kahdesti, mutta kolmannella kerralla, kuin taikaiskusta, karsinta onnistui. Harjoituksena tehtiin kartta (kuva 1) ruotsinkeilisten määrästä neliökilometrin kokoisissa ruuduissa pääkaupunkiseudulla. Aineistona käytettiin pääkaupunkiseudun väestöön liittyviä tarkkoja tietoja, jotka oli merkattu pisteinä. Aineistossa yksi piste kuvasi asuttua rakennusta. Valintatyökalua hyödyntäen saimme rajattu ruudukosta vain ne ruudut, joissa oli pisteitä. Näin ollen saimme valittua juuri ne alueet, joilla on asutusta.
Kuva 1. Ruotsinkielisten määrä pääkaupunkiseudulla neliökilometrin kokoisissa ruuduissa.
Kuvan 1 kartta kuvaa ruotsinkielisten määrää yhden ruudun alueella. Määrässä ei oteta huomioon sitä, kuinka paljon alueella ylipäätään asuu ihmisiä. Näin ollen esimerkiksi Helsingin keskustan alueella näyttää olevan eniten ruotsalaisia, mikä ei sinäänsä yllättä, sillä alueella on myös varmasti eniten asukkaita. Tästä syystä teinkin vielä toisen kartan, johon laskin ruotsinkielisten osuudet koko ruudun väestöstä (kuva 2). Ensimmäisessä kartassa asumattomat alueet näkyvät myös hyvin samanlaisena vihreänä, kuin ruotsalaisten määrää kuvaava vihreä, mikä tekee kartan lukemisesta vaikeaa ja kartta on myös jollain tasolla harhaanjohtava. Päätin tämänkin asian korjata toista karttaa tehdessäni.
Kuva 2. Ruotsinkielisten osuudet kaikista asukkaista neliökilometrin kokoisilla ruuduilla.
Kuvan 2 kartta antaakin hyvin erilaisien kuvan ruotsinkielisten sijoittumisesta pääkaupunkiseudulle. Enää Helsingin keskustan alueella ei näytäkkään olevan eniten ruotsinkielisä vaan ruotsinkeiliset ovat jakautuneet vähän joka puolelle. Eniten ruotsinkeilisiä näyttäisi olevan pääkaupunkiseudun länsipuolella ja jonkun verran itäisessä kärjessä. Kuvasin asumattomia alueita harmaalla, jolloin ne erottuvat hyvin asutuista alueista eikä aiheuta sekaannusta kuten ensimmäisessä kartassani. Heini Tolvanen kirjoittaa blogissaan, miten kunta-rajojen lisääminen karttaan helpottaisi sen luettavuutta. Olen tästä täysin samaa mieltä enkä Tolvasen tapaan itse hahmota yhtää, missä pääkaupunkiseudun kuntien rajat todellisuudessa kulkevat.
Ratseriaineistot
Kurssikerran lopuksi aloitimme seuraavan kurssikerran tehtävän valmistelua. Lisäsimme hyvin tarkkoja rasteritiedostoja Pornaisten korkeuseroista. Ensimmäinen tehtävä olikin yhdistää nämä tiedostot yhdeksi, jotta niiden käsittely ei kävisi ohjelmalle liian raskaaksi. Tähän toimi hyvin QGIS:n “Virtual raster” -työkalu. Käytimme myös “Hillshade”-työkalua rinnevarjostuksen luomisessa. Kurssikerralla kerrottiin mielenkiintoinen fakta siitä, että rinnevarjostuksen valon tulokulma on yleensä noin 300 astetta, sillä tällöin suurin osa ihmisistä tulkitsee korkeuserot kohoumina eikä kuoppina. Kun säädettiin hieman kerroksen ominaisuuksia, saatiin lopulta Pornaisten karttalehdelle rinnevarjostus. Seuraavaksi harjoiteltiin korkeuskäyrien tekemistä “Contour”-työkalulla, jonka käyttö vaikutti hyvin selkeältä. Joku kuitenkin minulla taisi olla pielessä, sillä korkeuskäyrät eivät valmistuneet edes puolessa tunnissa.
Aivan viimeiseksi piirsimme Pornaisiin kulkevat suurimmat tiet rasteriaineiston pohjalta kokonaan uutena vektroitasona, mistä jatketaankin sitten seuraavalla kerralla. Ehdimme tosiaankin tehdä vain tiet ja muiden kurssilaisten blogeja selaillessani huomasin, että minua taitaakin odottaa ensikerralla vielä lisää näperrystä kuten rakennusten merkitsemistä kartalle.
Lähteet
Tolvanen, H. (2024). Neljäs viikko – Ruutukarttoja ja nivelvaurioita aiheuttavaa näpertämistä (eli digitointia). Viitattu 8.2.2024