VIIKKO 3: Afrikan konfliktit ja luonnonvarat sekä Suomen tulvaindeksit

KOLMAS KURSSIKERTA

Kolmannen kurssikerran alussa tehtiin harjoituksen vuoksi kartta Afrikassa esiintyvistä konflikteista, timanteista sekä öljyvaroista. Tämä edellytti tietokantojen muokkaamista ja käsittelyä, jotta kaikki tarvittavat tiedot kartan laatimiseen on saatavilla. Lopputuloksena saadusta kartasta (kuva 1) nähdään, miten konfliktit, timantit ja öljyvarat jakautuvat Afrikan mantereella.

Kuva 1. Kartta Afrikan öljyvaroista, timanteista sekä konflikteista.

Kartalta nähdään, että konflikteja esiintyy paljon alueilla, joilla ei ole timantteja eikä merkittäviä öljyvaroja. Esimerkiksi Etiopian alueella on ollut paljon konflikteja, vaikka siellä ei ole merkittäviä öljyvaroja eikä timantteja. Näin ollen voidaan olettaa näiden konfliktien syttymisen taustalla olevan jokin muu syy.

SUOMEN VALUMA-ALUEIDEN TULVAINDEKSIT SEKÄ JÄRVISYYS

Melkein koko kolmannen kerran kestäneen intron jälkeen oli aika tehdä itsenäinen harjoitus Afrikka-tehtävässä opittujen asioiden pohjalta. Tavoitteena oli siis luoda teemakartta, josta käy ilmi Suomen valmua-alueiden tulvaindeksi, sekä järvisyys (kuva 2). Kartan teko sujui aika mutkattomasti, kunnes jäin jumiin siihen, että QGIS ei tunnistanut ä- ja ö-kirjaimia, jolloin en saanut Excel-taulukon tietoja yhdistettyä QGIS:n attribuuttitaulukkoon oikein. Onneksi tämä ongelma ratkesi nopeasti vinkkien avulla ja pääsin eteenpäin. Lopulta kartan tekeminen sujui aika hyvin, toki haastavinta oli jälleen saada kartasta riittävän selkeä luettavaksi. Karttaan on merkattu niin paljon vesistöjä ja esimerkiksi valuma-alueiden rajat olivat hyvin huomaamattomat. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen lopputulokseen ja eri elementit erottuvat kartasta selkeästi.

Kuva 2. Teemakartta Suomen valuma-alueiden tulvaindeksistä sekä järvisyydestä.

Järvisyyttä päätin kuvata palkeilla, koska en onnistunut saamaan ympyrädiagrammeja järkevästi ja lopulta en jaksanut edes yrittää enää, kun kurssikerta oli jo loppunut jokin aikaa sitten ja seuraavan kurssin opiskelijat alkoivat valua luokkaan. Palkit kuvaavat kuitenkin mielestäni ihan kohtuullisen hyvin alueen järvisyyttä. Niistä on kuitenkin vaikeampi hahmottaa, kuinka paljon järviä on suhteessa maa-alaan. Ympyrädiagrammista tämän näkee huomattavasti selkeämmin. Palkeista on myös vaikea hahmottaa, mitä valuma-aluetta ne kuvaavat. Osalla alueista on niin vähän järviä, että palkki näkyy pelkkänä mustana viivana, jolloin sitä on vaikea nähdä kartasta.

Tulvaindeksi ja järvisyys valuma-alueilla -kartasta (kuva 2) voidaan nähdä, että tulvaindeksi on kaikista suurin Suomen etelä- ja länsi-osissa. Näillä tulvaherkimmillä alueilla järvisyys on huomattavasti pienempi. Rosa Elomaa selvittikin blogissaan, mistä ilmiö johtuu. Hänen käyttämien lähteiden mukaan syynä on se, että alueilla, joilla on vähemmän jokia ja järviä, ei ole myöskään alueita, joihin ylimääräinen vesi voisi varastoitua. Elomaa pohti myös tulvaherkimpien alueiden sijainteja rannikolla ja meriveden vaikutusta tulvimiseen. Hän tuli siihen tulokseen, että tulvaindeksi on laskettu jokien virtaamista, jolloin meriveden ei pitäisi vaikuttaa kyseiseen tulvaindeksiin. Itse kiinnitin myös huomiota siihen, kuinka suuria eroja valuma-alueiden pinta-aloissa on keskenään. Tulvaherkimmät valuma-alueet näyttäisivät olevan pinta-alaltaan pienempiä kuin pienemmän tulvaindeksin valuma-alueet.

Lähteet

Elomaa, R. (2024). Viikko 3 – tietokantojen siistimistä ja yhdistelyä. https://blogs.helsinki.fi/elomrosa/2024/02/06/viikko-3-tietokantojen-siistimista-ja-yhdistelya/ Viitattu 7.2.2024