VIIKKO 6: Loskassa rämpimistä, tulivuoria ja maanjäristyksiä

Epicollect5 ja Kumpulan turvallisuus

Toiseksi viimeisellä kurssikerralla, loskaisena torstai aamuna, pääsimme yllätyksekseni ulkoilemaan. Tehtävänämme oli kiertää Kumpulan kampuksen lähialueilla noin tunnin ajan ja poimia ylös Epicollect5-sovellukseen paikkoja ja vastata alueen kokemuksen perusteella muutamiin kysymyksiin jokaisesta kohteesta. Ryhmien keräämistä kohteista Epicollect5-sovellus muodosti taulukon, jossa oli vastaukset kysymyksiin sekä paikan koordinaatit. Epicollect5-sovellus vaikuttikin hyvin kätevältä ja sitä voisi hyvinkin käyttää jossakin tutkimuksessa, jossa sijainnin tarkkuudella ei ole niin suuresti väliä, sillä kännykän paikannus voi heittää aika paljonkin.

 

Palattuamme luokkaan uitettuina loskarekteltämme, meille esiteltiin hieman Epicollect5-sovellusta. Tiedot sai ladattua sovelluksesta kätevästi ja pisteet voitiin siirtää taustakartan päälle QGIS:iin. Harjoittelimme tällä kurssikerralla käyttämään interpolointi työkalua. interpoloinnin lopputulos näkyy kuvassa 1. Kuvasta 1 näkee, miten turvalliseksi Kumpulan ympäristön alueet on kuvattu. Siniset alueet koettiin ryhmässämme hyvin turvallisiksi ja punaisemmat alueet puolestaan turvattomammiksi.

Kuva 1. Ei-valmis kartta, josta näkyy, miten turvalliseksi ryhmämme koki Kumpulan alueen.

Tulivuoret ja maanjäristykset

Kurssikerran toisena tehtävänä oli leikkiä opettajaa ja luoda itsenäisesti QGIS:illä haluamansa karttasarja, jolla voisi havainnollistaa oppilaille koko maapallon tulivuoria sekä maanjäristyksiä. Aineiston käyttöä oli rajoitettu siten, ettei kaikkia maanjäristyksiä saanut kartalle, sillä kohteita olisi ollut niin paljon. Näin ollen kartalla on vain yli 6 magnitudin maanjäristykset vuosilta 1980-2024.

Kuva 2. 6-6,3 magnitudin maanjäristykset vuosina 1980-2024

Kuva 3. 6-6,9 magnitudin maanjäristykset vuosina 1980-2024

Kuva 4. 6-9,1 magnitudin maanjäristykset vuosina 1980-2024

 

Kartoista voidaan huomata alueellinen yhteys tulivuorten sekä maanjäristysten välillä ja ne havainnollistaisivat oppilaille hyvin mannerlaattojen reunojen sijainteja. Samalla oppilaille voisi opettaa Tyynenmeren tulirenkaasta, sillä monet tulivuoret ja maanjäristykset voi huomata sen reunoilla. Tähän olisi vielä parempi saada kartta, jossa Tyynivaltameri on keskiössä, jolloin on helpompaa hahmottaa tulirenkaan yhtenevä rengasmainen muoto.

 

Kartat onnistuivat kohtalaisesti, mutta eivät ole parasta jälkeäni. Jälkikäteen mietittynä olisi ehkä kartan selkeyden kannalta ollut järkevämpää esittää tulivuoret esimerkiksi lämpökarttana kuten Armida Wanström oli blogissaan tehnyt, koska tällöin ne eivät jäisi maanjäristysten jalkoihin yhtä paljon ja silti kartasta ymmärtäisi missä alueilla tulivuoria on huomattavasti eniten. Omat kolmioina merkatut tulivuoreni erottuvat toki pyöreiden maanjäristyspisteiden joukosta, mutta jäävät kyllä niiden peittoon.

 

Opettajan olisi myös hyödyllistä selittää magnitudein merkitys ja kuvailla, kuinka voimakas on kuuden magnitudin maanjäristys verrattuna yhdeksän magnitudin maanjäristykseen. Karttojen maanjäristysten jaottelun olisi voinut myös tehdä eri tavalla, esimerkiksi 6-7 magnitudia, 7-8 magnitudia sekä 8-9 magnitudia, jolloin oppilaille olisi selkeämpää, miten ylieisiä minkäkin suuruiset maanjärsitykset ovat. Nyt käytin luonnollisia lukuja, mikä voi tehdä sellaisen vaikutelman, että erittäin voimakkaita yli 8 magnitudin maanjäristyksiä tapahtuu yhtä usein kuin 6 magnitudin maanjäristyksiä. Tämä häiritsee minua näin jälkeenpäin aika paljon, mutta seuraavalla kerralla muistan ajatella asiaa vähän syvemmin enkä vain laittaa luonnollisia lukuja, koska niitä käytän yleensä.

 

Lähteet

Wanström, A. (2024). Tehkää minusta opettaja! viikko 6. https://blogs.helsinki.fi/armida/2024/02/22/tehkaa-minusta-opettaja-viikko-6/. Viitattu 1.3.2024