Harjoitus 7: Karttoja omavalintaisista aineistoista

Viimeisellä kurssikerralla tehtävänä oli valita ja etsiä itse aineistot, joista laatii kartat. Tämä oli siinä mielessä kiva tehtävä, että aiheen sai valita oman kiinnostuksen mukaan. Päätin, että tarkasteltava maantieteellinen alueeni on Yhdysvallat (etenkin vaihtelun vuoksi, en jaksanut enää tarkastella Suomea…).

Aineistojen hankkiminen

Aloitin lataamalla vektorimuotoisen karttapohjan Natural Earth -sivustolta, johon löytyi linkki kurssin tiedotusblogista. Karttapohjalla oli sekä kaikki valtioiden että osavaltioiden rajat. Muokkasin pohjaa niin, että jätin näkyviin pelkästään USA:n osavaltiot.

Karttapohjan löytäminen olikin helpoin vaihe aineistonhankinnassa. Itse datan löytäminen oli hieman työläämpää, koska toisaalta sitä oli niin paljon saatavilla ja toisaalta taas ei välttämättä sellaista, mitä itse olisi tarvinnut. Päädyin hankkimaan tietoja U.S. Census Bureaun sivuilta, josta löysin osavaltiokohtaista väestötietoa ja pinta-alatietoa. Työllisyyteen liittyvää tietoa puolestani löysin U.S. Bureau of Labor Statisticsin sivuilta (työttömyysaste) ja Bureau of Economic Analysisin sivuilta (maatalouden työntekijät).

Suurinta osaa tietokannoista joutui jonkin verran käsittelemään ja karsimaan ennen QGISiin liittämistä, mutta ne toimivat lopulta ihan hyvin. Pyörittelin aineistoja vähän Excelissä ja tein kaikista Notepadillä tekstitiedostot, sitten testasin kumpi avautuu helpommin QGISissä.

Aineistoista kartoiksi

Tein siis muutamia erilaisia karttoja, teemoina väestö ja työllisyys. Eniten pulmia aiheutti visualisoinnissa se, että Yhdysvaltain osavaltiot eivät ole kaikki nätisti samassa sumpussa, vaan Alaska ja Havaiji ovat erillään muista. Kartoista tuli siksi mielestäni aika pöllön näköisiä. Kokeilin myös lisätä kartan osia “erikseen” samaan print layoutiin, mutta tämä taas aiheutti pulmia mittakaavan kanssa.

Aloitetaan siis väentiheyskartasta (kuva 1). Väkeä neliökilometrillä on eniten itärannikolla, länsirannikolla tiheimmin asuttu osavaltio on Kalifornia.

Toisessa kartassa (kuva 2) puolestaan näkyy työttömyysaste osavaltioittain. Työttömyys näyttää olevan korkeinta etelä- ja lounaisrannikoiden osavaltioissa sekä joissain itärannikon osavaltioissa.

Kolmannessa kartassa (kuva 3) on tarkasteltu maataloudessa työskentelevien osuutta kaikista työntekijöistä kussakin osavaltiossa. Kiinnostuksenkohteena oli, onko työttömyyttä ja maataloudessa työskentelevien osuutta kuvaavissa kartoissa yhtäläisyyksiä. Ja oli kuin olikin, ainakin jonkin verran: joissain Lännen ja Keskilännen osavaltioissa, joissa maataloudessa työskentelevien osuus on maan korkeinta, työttömyys on verrattain vähäistä. Ilmeisesti siis maatalousvaltaisissa osavaltioissa töitä riittää myös koronan kurittaessa.

Näistä muuttujista tein vielä oman, kahden muuttujan yhdistelmäkartan (kuvat 4 ja 5). Tällä kertaa päädyin erottamaan Alaskan ja Havaijin aivan omalle kartalleen, koska kartasta olisi kaikkine tietoineen muuten voinut tulla liian sekava.

Loppukevennyksenä vielä USA:n kojoottikartta (kuva 6), jonka aineistona käytetty kojoottihavaintotietokanta löytyi GBIF:n (Global Biodiversity Information Facility) sivuilta. Sivustolla voi tarkastella lukemattomista eliölajeista tehtyjä havaintoja. Itse päädyin kojoottiin, koska se oli ensimmäinen laji, joka Yhdysvalloista tuli mieleen.

Ensin meinasin esittää kojoottihavainnot havaintoina per osavaltio, mutta tulin toisiin aatoksiin, sillä yleensä absoluuttisia arvoja turvallisempaa on esittää suhteutettuja arvoja. Siispä suhteutin ensin havainnot osavaltioiden pinta-alaan, mutta tulokseksi tuli niin pieniä arvoja, että hylkäsin vaihtoehdon. Ajattelin myös kojoottihavaintojen suhteuttamista väestön määrään, mutta arvelin kohtaavani samanlaisen ongelman kuin pinta-alan kanssa.

Hetken kuumeisesti pohdittuani keksin, että voin tarkastella havaintoja tietynkokoisissa ruuduissa. Niinpä loin 100 x 100 km:n ruudukon, johon yhdistin kojoottihavainnot. Mielestäni kartta kuvaa nyt ihan hyvin ja suht vääristämättä kojoottien esiintymistä Yhdysvalloissa.

Se kojooteista.

Työvaiheet sekä ongelmia ja ratkaisuja

Tällä kertaa eniten aikaa meni aineistojen etsimiseen. Suurempia ongelmia en kohdannut, lukuun ottamatta kojoottihavaintojen yhdistämistä karttapohjaan. Aluksi pisteaineistona olevat havainnot eivät osuneet lainkaan kartalle tai havaintoja näkyi kartalla vain yksi. Muutaman yrityksen jälkeen keksin, että ongelma ratkeaa vaihtamalla kohdan Geometry CRS valintaa aineistoa avatessa. Olin kyllä arvellut, että ongelman on liityttävä koordinaattijärjestelmiin.

Muuten eteen tuli vain pienempiä ongelmia, esimerkiksi en ensin saanut jostain syystä laskettua field calculatorilla väestöntiheyttä. CSV-/tekstitiedostoissa oli tällöin pilkkuja tai välejä desimaalierottimina, ja taisin unohtaa klikata aineistoa QGISiin lisätessäni jotain tärkeää täppää, sillä laskutoimitus onnistui vasta, kun väestö- ja pinta-alatietojen luvut olivat ilman pilkkuja ja välejä.

Karttojen aikaansaamiseksi käytin muutamia eri työkaluja. Ensinnäkin karsiakseni maailmankartasta näkyviin vain Yhdysvallat valitsin attribuuttitaulukosta vain USA:n osavaltiot ja tallensin omaksi shapefile-layeriksi. Lisäsin kartalle näkyviin osavaltioiden lyhenteet tulkintaa helpottamaan labels-valikosta.

Tein muutamia tietokantaliitoksia joins-toiminnolla, kun liitin väestö- ja työllisyystietoja karttapohjan attribuuttitaulukkoon. Kojoottihavaintoja oli USA:n lisäksi ainakin Meksikosta ja Kanadasta, mutta leikkasin Clip-työkalulla Yhdysvaltojen ulkopuoliset havainnot pois. Osavaltiokohtaisia havaintomääriä laskin tutuksi tulleella Join attributes by location (summary) -työkalulla, mutta päädyin siis lopulta osavaltioiden sijaan tarkastelemaan havaintoja ruuduissa.

Tätä varten loin ruudukon Create grid -toiminnolla. Havaintojen yhdistämisen ruudukkoon tein Join attributes by location (summary) -työkalulla (muistaakseni!). Ruutujen koko olisi ehkä voinut olla pienempikin, mutta päädyin 100 km:n ruutuihin arveltuani, että pienempien ruutujen prosessointi voisi USA:n kokoisella alueella olla hidasta.

Tässä pääpiirteissään työvaiheet haasteineen ja työkaluineen. Yhteenvetona todettakoon, että netissä on todellakin paljon paikkatietoaineistoa ja suurin haaste on löytää haluamansa ja saada se avattua oikeassa muodossa QGISissä. Onneksi omat taidot ovat kurssin alkuun verrattuna jo paremmat, eli tuntien tuskailu QGISin kanssa on kantanut hedelmää ja asiat ovat jo hieman jäsentyneet omassa mielessä. Tällä kertaa odotan todella suurella mielenkiinnolla muiden tuotosten näkemistä, kun aihe oli vapaavalintainen!

Tässähän pääsee vallan “matkalle” ympäri maailmaa, kun katselee muiden karttoja: Helmi Lappalainen-Imbert on blogissaan tarkastellut Australian eri alueiden väestönkasvua ja muuttoliikkeitä ja saanut aikaiseksi hienon kartan kohtaamistaan QGIS-vaikeuksista huolimatta. Samaan karttaan on saatu monta eri asiaa, joten se on oikein informatiivinen.

Ville Väisäsen blogissa on esitelty todella hyviä ja visuaalisesti onnistuneita karttoja Vietnamista. Tarkastelun kohteena ovat nettomuutto ja keskitulo, ja blogissa taustoitetaan mielenkiintoisesti esimerkiksi poismuuttoa maan eteläosista.

Juliana Häkkilä puolestaan on blogissaan päätynyt tarkastelemaan sydänsairauksiin kuolleita Yhdysvalloissa ja liittänyt aiheen oivaltavasti pikaruokaravintoloiden sijaintiin/määriin. Kiinnostava aihe, ja hienosti löydetty aineistoja.

Alexander Engelhardt oli tämän kurssikerran kartoissaan tarkastellut terrorismia ja merirosvoja, ja olin erityisen vaikuttunut merirosvoudesta tehdystä temporaalisesta (onko tälle suomeksi joku parempi sana?) heatmap-kartasta – se oli todella hieno!

Lähteet:

Bureau of Economic Analysis. (N.d.). Regional Data: GDP and Personal Income. Haettu osoitteesta https://apps.bea.gov/iTable/iTable.cfm?reqid=70&step=1&acrdn=4

Engelhardt, A. (3.3.2021). Lesson 7. The End of the Beginning. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/alwengel/2021/03/03/lesson-7-the-end-of-the-beginning/

Geoinformatiikan menetelmät 1 (kurssin tiedotusblogi). (25.2.2021). Viimeinen kurssikerta – ole valmiina. Haettu osoitteesta  https://blogs.helsinki.fi/gismen-2021/2021/02/25/viimeinen-kurssikerta-ole-valmiina/

GBIF.org. (2.3.2021). GBIF Occurrence Download https://doi.org/10.15468/dl.5v2hz6. Haettu osoitteesta https://www.gbif.org/occurrence/download/0204367-200613084148143

Häkkilä, J. (3.3.2021). 7: Omavalintaisen datan visualisoimista (päivittyy). Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/julihakk/2021/03/03/7-omavalintaisen-datan-visualisoimista-paivittyy/

Lappalainen-Imbert, H. (2.3.2021). Kerta 7 – Itsenäisesti tehtävä kartta. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/laphelmi/2021/03/02/kerta-7-itsenaisesti-tehtava-kartta/

Natural Earth. (2009 – 2021). Downloads: 1:10m Cultural Vectors. Haettu osoitteesta https://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/

U.S. Census Bureau. (N.d.). Haettu osoitteesta https://www.census.gov/en.html

U.S. Bureau of Labor Statistics. (N.d.). Local Area Unemployment Statistics Map. Haettu osoitteesta https://data.bls.gov/lausmap/showMap.jsp

Väisänen, V. (3.3.2021). Viimeinen kurssikerta: suuntana Vietnam. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/villvais/2021/03/03/viimeinen-kurssikerta-suuntana-vietnam/