Käynnistymisongelmia QGIS-taituroinnissa

Tämän viikon harjoitteet olivat itselleni hyvin ongelmallisia. Luennolla en päässyt alkuun itsenäisissä harjoitteissa – onneksi sain apua, kotona tehdessäni QGIS ei tunnistanut kaikkia tiedostoja, joita pyrin ohjelmaan liittämään. Myöskään tunnilla tekemäni työ ei auennut enää kotona sitä avatessani. Jos jotain positiivista tästä pitäisi löytää, niin ainakin on tullut kokeiltua monen montaa työkalua, mitä QGIS tarjoaa käyttäjilleen. Myös excel-tiedostojen tuomisen QGIS-ohjelmaan opin hyvin.

Kuten jo aiemmin kertomastani voi käydä ilmi, kolmannen viikon aiheena olivat tietokannat. Näihin liitimme sekä ulkoista että jo tietokannassa valmiina ollutta dataa. Tietoja yhdistelemällä tuotimme uutta tietoa. Myös suurempien datamäärien käsitteleminen tuli tutummaksi.

Luennolla tuotetusta kartasta (Afrikan valtiot -tietokanta ja siihen liitetty data) voidaan tehdä monenlaisia päätelmiä ja arvioita eri muuttujien välisestä mahdollisesta yhteydestä. Luonnonvarojen ja konfliktien määrä kulkivat jokseenkin johdonmukaisesti käsikädessä. Kaivoksien lukumäärää voitiin peilata siis syntyneisiin konflikteihin. Yhteyden pohtiminen kuitenkin kyseenalaistui, sillä alueella oli myös valtioita, joissa yhteys ei aivan näin johdonmukaisesti toteutunut. Tämän takana voi olla monenlaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat konfliktien määrään (esim. valtion taloudellinen tai poliittinen tilanne sekä ilmastonmuutoksen tuomat muutokset).

Itsenäisessä tehtävässä tarkoituksena oli luoda annetuista tietokannoista Suomen valuma-alueiden tulvaindeksikartta. Lopuksi karttaan liitettäisiin valuma-alueiden järvisyysaste (excel-tiedostona) prosentteina, joista muodostettaisiin diagrammi kuvaamaan prosenttiosuutta. Koska en yksinkertaisesti saanut tulvaindeksikartan luomisesta otetta, analysoin jo valmista karttaa Jessikan blogista.

Kartasta (Isomeri, 2022) voidaan havaita, että eniten tulvia esiintyy Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikkoalueella sekä Turun ja Helsingin seudulla. Kuten Jessika olikin havainnut kartastaan, järvisyysprosentin ja tulvaindeksin välillä on yhteys. Siellä, missä järvisyysprosentti on suurempi, on havaittavissa myös matalampi tulvaindeksi. Lisäksi voidaan tarkastella Lapin alueen tulvaindeksiä. Ehkä tulvia syntyy kun järvisyysprosentti on pienempi, minkä vuoksi runsaammat lumien sulamisvedet eivät pääse virtaamaan järviin, vaan aiheuttavat tulvia.

Vaikka tämän viikon tehtävien kanssa oli todellisia haasteita, odotan seuraavaa luentoa innolla!

 

Lähteet:

Isomeri, Jessika (1.2.2022). JESSIKAN GIS-HURVITTELUT. Matka geoinformatiikan saloihin. https://blogs-test.it.helsinki.fi/jessikangishurvittelut/ (Viitattu 8.2.2022)

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *