University of Helsinki
Keräsimme luennolla pistetietoa sovellukseen nimeltä Epicollect5, jolla kerättyä dataa hyödynsimme QGIS-harjoitteissa pistemuotoisena sijaintitietona. Kerätty tieto oli mielenkiintoista, kuten koko prosessi itsessään – itsekerätystä tiedosta saatiin ihka oikea kartta tietoineen.
Liitteessä 1 on alueiden koetun houkuttelevuuden arvio Kumpulan ja Arabian alueella. Arvioita annettiin asteikolla 1-5 siten, että arvosana 5 oli asteikon paras tulos.
Lisäksi tuotin itsenäisenä tehtävänä sekä ohjattuna harjoitteena kartat hasardeista (liitteet 2 ja 3). Tarkoituksena oli opetella käyttämään omatoimisesti pistemuotoista aineistoa ja liittää se QGIS-ohjelmaan. Latasin maanjäristystietokannan (6-9 magnitudia), joka karttana esitti hieman voimakkaampien maanjäristysten sijainteja. Lisäksi tuotin kartan tulivuorien sijainneista maailmankartalla.
Olisin voinut tarkentaa hasardeja kuvaavia maailmankarttoja rajaamalla magnitudeja (liite 2) tarkemmin tai toisaalta jakaa tulivuoria (liite 3) esimerkiksi ominaispiirteidensä kautta (aktiiviset tulivuoret).
Ronja Sonninen pohti blogissaan kurssikerran itsenäisen työn vaivattomuutta. Nämä harjoitteet tosiaan tuntuivat edellisiä helpommilta ja yksinkertaisemmilta. Tämä voi johtua myös siitä, että olemme oppineet aiemmilla kurssikerroilla jo liittämään erimuotoista aineistoa QGIS-ohjelmaan – ei siis ollut haastavaa tuoda pistemuotoista aineistoakaan ohjelmaan kun oli hieman tietoinen siitä, miten tuo mahtaisi tapahtua. Toisaalta, kuten Ronja Sonninenkin sanoi tekstissään – tehtävien tekoa helpotti se, ettei datalle tarvinnut tehdä mitään tuodessaan sitä QGIS:iin.
Tsemppiä kaikille loppukurssille,
Anna
Ps. Jos liitteet eivät näy, kommentoithan asiasta! Minulla oli haasteita kuvien lataamisessa suoraan postaukseen. (:
Lähteet:
Sonninen, Ronja. (23.2.2022). Maanjäristyksiä ja tulivuoria. Ronjan GIS-blogi – Geoinformatiikan menetelmiin tutustumista. Haettu https://blogs.helsinki.fi/sronja/ 1.3.2022.