Viimeisiä viedään…

Kurssikerran tarkoituksena oli hyödyntää kurssilla saamiamme oppeja. Tuottaisimme kahdella erilaisella aineistolla karttoja.

Valitsin aineistot, jotka kiinnosti minua – siispä päädyin valitsemaan tietoja Euroopan eri maiden viikoittaisista työmääristä tunteina (aineisto 1). Toinen aineisto (aineisto 2) oli ihmisten kokemus omasta terveydentilastaan (very good, good, fair, bad).

Karttatulkintaa

Koska haluan tarkastella kaikkia Euroopan valtioita, jaan tulkinnassani Euroopan karkeasti Pohjois-, Itä-, Etelä- ja Länsi-Eurooppaan. Pohjoisosassa työtunteja kerääntyi vuonna 2019 30,8-36,9 tuntia (keskiarvo 33,9h). Itä-Euroopassa työtunteja oli 37,5-45,7 (keskiarvo 41,6h). Etelä-Euroopassa vuorostaan työtunteja kerääntyi 36,9-37,5 tuntia viikossa (keskiarvo 37,2h). Länsi-Euroopan työtuntimäärät olivat noin 30,8-37,5 tuntia (34,2).

Vähiten työtunteja voidaankin sanoa olevan Pohjois- ja Länsi-Euroopassa. Koetun terveydentilan osalta Pohjois- ja Länsi-Euroopan ympyrädiagrammit näyttivät samalta. Alueella ei kuitenkaan ollut poikkeuksellista eroa erittäin hyvän tai hyvän terveydentilan vastanneisiin suhteessa Itä- ja Etelä-Eurooppaan. Itä-Euroopassa ympyrädiagrammeista voidaan havaita eniten erittäin hyvän terveydentilan kokeneisiin suhteessa muuhun Eurooppaan. Toisaalta Itä-Euroopasta löytyy eniten myös huonon terveydentilan kokeneisiin. Etelä-Euroopassa näyttäisi olevan suuresti hyvän terveydentilan kokeneita ja kokonaiskuva näyttää aika samalta kuin Pohjois- ja Länsi-Euroopassa.

Vähiten huonon terveydentilan vastanneita löytyy Italiasta, Itävallasta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta.

Syitä, joilla voi olla vaikutuksia tuloksiin:

• Terveydenhuolto: Itä-Euroopassa on heikompi terveydenhuoltojärjestelmä kuin muualla Euroopassa
• Tasa-arvo: Itä-Euroopassa ääripäät tuloksissa korostuu, muualla Euroopassa hieman tasaisemmat tulokset
• Infrastruktuuri: Itä- ja Etelä-Euroopan infrastruktuuri mahdollisesti heikompi kuin muualla Euroopassa.
• Työkulttuuri/kulttuuri: Totutut työmäärät voivat vaihdella
• Koulutus: Kouluttautumisen määrässä voi olla eroja esimerkiksi Pohjois-Euroopan ja Itä-/Etelä-Euroopan välillä. Tällä voi olla vaikutusta siihen, miten kyselyyn vastanneet ovat tarkastelleet omaa terveydentilaansa. Lisääkö tieto siis tuskaa?

Näitähän voisi pohdiskella kymmenen sivun verran, mutta jätetään se ensikertaan!

Näin lopetuksena voin todellakin sanoa oppineeni tällä luennolla paljon! Se, että saa työskennellä itselle mieluisan ja mielenkiintoisen datan parissa ja luoda siitä karttoja rajana vain QGIS-ominaisuudet, oli aika siistiä! Parasta oli myös se, että Arttu oli aivan huikkauksen päässä kokoajan.

– Anna

Ps. Jälleen oli ongelmia kuvien lataamisessa hyvälaatuisina suoraan postaukseen, joten kertokaa jos linkit eivät avaudu karttatuotoksiin! 🙂

Kartat:

Lähteet:

Eurostat, 2019. Database: Working time. https://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/data/database

Eurostat, 2019. Database: Self-perceived health by sex, age and educational attainment level. https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/hlth_silc_02/default/table?lang=en