Havaitsemisen taito

 Antropologi Anna Tsingin (2015/2020) mukaan käsitykset ihmisen erityisyydestä ja edistyksestä eivät ole harmittomia. Ne tekevät meidät sokeiksi monenlaisille ilmiöille, suhteille ja niiden ajallisille rytmeille. Olemme tottuneet esimerkiksi pitämään muuta luontoa – kasveja, maaperää, toisia eläimiä ja muita olentoja – passiivisena taustana omalle toiminnallemme. Tsing kannustaa kysymään, mitä muuta maailmassa on meneillään, kuin ihmisen aikakäsitykseen ja edistyksen ideaan perustuvia projekteja. Jotta voisimme havaita monilajisia sommitelmia, meidän täytyy virittäytyä toisin ja harjoitella huomaamaan, kuinka eri olentojen maailmat kerrostuvat ja liittyvät toisiinsa.

Tsing puhuu havaitsemisen taidosta (arts of noticing). Havaitsemisen taitoa tarvitaan, jotta voi erottaa useampia samanaikaisia ääniä, rytmejä a suhteita. Muiden kuin ihmisten maailmat nousevat esiin, ja arkielämän sommitelmat alkavat kuulostaa moniäänisiltä. Havaitsemisen taito on myös kykyä hahmottaa monilajisia historioita. Tämän taidon harjoitteleminen voi alkaa siitä, että kiinnittää huomiota yksittäisten olentojen sijasta suhteisiin ja kohtaamisiin.

Van Dooren ja kollegat (2016) muistuttavat, että havaitsemiseen liittyy myös eettinen ulottuvuus. Havaitsemisen taito voi olla myös huomioimisen taitoa (arts of attentiveness), jolloin erilaisten toimijoiden huomaaminen haastaa pohtimaan omaa osuuttamme tilanteissa. Se haastaa meitä miettimään, miten vastaamme muiden kuin ihmisten ääniin. Miten toimia siten, että edistäisimme yhteisiä kukoistamisen mahdollisuuksia?

 

Kirjallisuutta:

Tsing. A. L. (2020). Lopun aikojen sieni: Elämää kapitalismin raunioissa. Tutkijaliitto.

van Dooren, T., Kirksey, E. & Münster, U. (2016). Multispecies studies: Cultivating arts of attentiveness. Environmental Humanities, 8(1), 1–23. https://doi.org/10.1215/22011919-3527695