Kurssikerta 2

MapInfo tutuksi: Lisää kartografisia esitystapoja

Kurssin toisella kerralla syvennyimme tarkemmin MapInfo-ohjelmiston kartografisiin esitystapoihin eli erilaisten aineistojen visualisointiin. Teoriaosuudessa kävimme läpi erilaisia visualisointitapoja ja niiden ideaalisia käyttötarkoituksia. Näihin kuuluivat seuraavat kartografiset esitykset: pylväsdiagrammikartta, ympyrädiagrammikartta, graduated-teemakartta, pistekartta, individual-teemakartta, grid-teemakartta, prismaattinen kartta, 3-D kartta ja päällekäisten koropleettikarttojen esitys.

Teoriaosuuden jälkeen lähdimme harjoittelemaan karttaesitysten luontia käytännössä. Ensin käytimme hyväksemme edellisestä kerrasta tuttua Tilastokeskuksen Suomen kunta- ja maakunta-aineistoa. Erilaisten esitystapojen perusteet olivat melko helppoa oppia MapInfolla, vaikkakin erilaisten yksityiskohtien ja tyylien hiominen vaatii jonkin verran harjaantuneisuutta käyttäjältä.

Kokeiltuamme ohjelmalla erilaisia esitystapoja opettelimme, kuinka tuoda uutta tilastoaineistoa MapInfoon excel-taulukkolaskentaohjelmasta. Excel-aineiston hankintapaikkana oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Kävimme läpi muun muassa sitä, millaiseksi taulukon rakenne on muokattava, jotta se voitaisiin saumattomasti liittää työtilan muihin aineistoihin.

Kurssikerran varsinaisen harjoituksen tehtävänä oli hyödyntää Tilastokeskuksen ja SOTKAnetin aineistoa sekä laatia kahta vapaavalintaista teemaa esittävä kartta. SOTKAnetin aineisto on erittäin laaja, joten kuten Pauliina Hongisto omassa kurssiblogissaan toteaa: “Koska aihe ei ollut sen kummemmin rajattu ja mielenkiintoisia aineistovaihtoehtoja löytyi paljon, oli edessä valinnanvaikeus.” (PAK à la Pauliina)

Lisäksi päänvaivaa tehtävänannossa lisäsi karttaesityksen mittakaavan valinta. Tavallisesti eri ilmiöiden välistä riippuvuussuhdetta on helpompaa tarkastella laajemmalla aineistolla, jolloin esimerkiksi Suomen kunnat voisivat olla järkevä ilmiöiden tarkastelutaso. Toisaalta mitä sirpaleisempi ja rasterivyöhykkeiden kokojen suhteen vaihtelevampi kartan aluejako on, sitä haasteellisempaa on visuaalisesti esittää kahta eri ilmiötä kartalla selkeästi.

Lähdin tarkastelemaan ilmiöitä kuntatasolla Suomessa, ja laadin useamman eri teemakarttavaihtoehdon harjoitusta varten. En kuitenkaan ollut yhteenkään kovin tyytyväinen visuaalisilta ominaisuuksiltaan, joten päädyin lopulta kuvaamaan talouden sektoreiden ja kunnan yleisen pienituloisuuden suhdetta Satakunnassa. Suomen kuntien yleisen pienituloisuusasteen paikkatietoaineiston hankin SOTKAnetistä ja talouden sektorien osuudet Tilastokeskuksen materiaalista.

Laadin kartan (kuva 1), jossa vuoden 2012 pienituloisuusastetta kuvaa vihreän sävyiset prosenttiluokat. Kartan luettavuuden säilyttämiseksi luokittelin aineiston kolmeen luokkaan. Koska aineisto oli melko tasaisesti jakautunutta, lähdin tarkastelemaan aineiston luokittelua tasavälisen luokittelun ja kvantiilien kautta. Molemmat luokittelutavat soveltuivat melko hyvin ilmiön kuvaamiseen ja niiden luokkavälit olivat lähes identtiset. Koska luokkavälit olivat melko lähellä tasalukuja, päätin muokata hieman kvantiilien luokkavälejä niin, että sain aineiston, jonka luokkavälit alkoivat ja päättyivät selkeistä tasaluvuista. Luokittelu tuo melko selkeästi aineiston alueellisen jakauman esille.

Kartan toiseksi teemaksi valitsin talouden sektoreiden prosenttiosuudet vuonna 2013, kuvattuna ympyrädiagrammein, joiden eri osien yhteenlaskettu summa on luonnollisesti 100 %. Ympyrädiagrammit ovat esitetty kartalla Satakunnan eri kuntien päällä sen kokoisina, että myös pienituloisuusaste on luettavissa. Talouden sektorit ovat luokiteltu seuraavasti: alkutuotanto, jalostus, palvelu ja muut toimialat.

KK2_Talouden indikaattoreita Satakunnassa

Kuva 1. Talouden indikaattoreita Satakunnassa. Lähteet: Tilastokeskus, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet.

Kartalla esitetty pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon mediaania vuonna 2012. Käytettävissä olevat rahatulot puolestaan lasketaan summaamalla palkka-, yrittäjä- ja pääomatulot sekä saadut tulonsiirrot ja vähentämällä summasta maksetut tulonsiirrot. Ekvivalentti tulo lasketaan puolestaan suhteuttamalla kotitalouden kaikkien jäsenten käytettävissä olevien tulojen summa kotitalouden kulutusyksiköiden summaan. Kulutusyksikkönä aineistossa käytetään OECD-skaalaa, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet kotitalouden jäsenet painon 0,5 ja kotitalouden alle 14-vuotiaat lapset painon 0,3.

Tarkasteltaessa valmista karttaa voidaan havaita, että kunnan pienituloisuusaste on suurimmillaan Pohjois-Satakunnassa ja matalimmillaan Lounais-Satakunnassa. Pienituloisimpiin kuntiin kuuluvat Karvia, Honkajoki, Siikainen, Lavia ja Punkalaidun. Suurituloisimpiin kuntiin kuuluu puolestaan Ulvila, Nakkila, Luvia, Eurajoki, Rauma, Eura, Köyliö ja Säkylä. Talouden sektoreiden jakaantumista tarkastellessa voi huomata, että Pohjois-Satakunnassa sekä muissa pienituloisuusasteeltaan suurissa kunnissa on suurituloisempiin kuntiin verrattuna suurempi alkutuotannon osuus. Lähes kaikissa suurituloisemmissa kunnissa alkutuotannon osuus talouden sektoreista on lähes olematon. Palvelut ja jalostus ovat keskeisessä roolissa pienituloisuusasteeltaan pienissä kunnissa. Tarkastelussa on siis havaittavissa vuorovaikutussuhdetta kartan eri teemojen välillä.

Karttaa analysoitaessa on syytä ottaa huomioon, että pienituloisuusaste mittaa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuutta koko alueen väestöstä eikä esimerkiksi alueen taloudellista varakkuutta suhteessa liiketoimintaan. Halusin ottaa tämän näkökulman tarkastelussa huomioon, sillä yritysten menestyminen tietyn kunnan alueella ei välttämättä kuvaa hyvin alueen ihmisten taloudellista hyvinvointia. Satakunnassa on hyvin tuottavia teollisuuden yksiköitä, kuten ydinvoimalaitoksia, mutta niiden taloudellinen tuotto ei välttämättä heijastu suoranaisesti alueen asukkaiden tuloihin.

Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopistosta totetaa 29.5.2012 julkaistussa Turun kauppakorkeakoulun uutisessa, että vuonna 2011 metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti laskivat huomattavasti Satakunnassa ja palveluiden osuus jatkoi kasvuaan (Satakunnan teollisuus hiipui loppuvuonna – palveluissa nousu jatkunut). Pienituloisimpiin kuuluvat Pohjois-Satakunnan kunnat ovat metsä- ja maatalousvaltaisia, jonka vuoksi niiden suuri alkutuotannon osuus heijastuu kartalla. Alueet ovat myös suurelta osin muuttotappioalueita, joiden huoltosuhde on laskussa suurten ikäluokkien vanhetessa. Uskon näiden tekijöiden heijastuvan voimakkaasti myös pienituloisuusasteeseen. Maa- ja metsätalouden trendinä on ollut keskittyä yhä enenemässä määrin suurin tuotantoyksikköihin, jolloin perinteiset pienemmät elinkeinoyksiköt kuihtuvat maaseudulta pois.

Pienituloisuusasteeltaan pienimmät kunnat keskittyvät suuremmassa mittakaavassa Porin ja Turun väliin. Porista maakunnallisena keskuksena voidaan todeta, että alkutuotannon osuus on siellä lähes olematon. Kaupunki ei kuitenkaan kuuluu luokituksessa parhaimpaan pienituloisuusasteen näkökulmasta. Liikenteellisesti Satakunnan kotitalouksiltaan suurituloisimmat kunnat keskittyvät melko hyvien yhteyksien varrelle, verrattuna jossain määrin eristyksissä olevaan Pohjois-Satakuntaan. Elinkeinorakenteen muutos tulee aiheuttamaan muutospaineita erityisesti pienituloisimmissa Satakunnan kunnissa ja kuntien elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi onkin todennäköisesti löydettävä uusia ratkaisuja. Suomalainen metsätalous ja jalostukseen liittyvä teollisuus kärsivät tällä hetkellä muun muassa tuotannon siirtämisesti halvempien kustannusten maihin. Useat tuotantolaitosten sulkemiset ja työpaikkojen vähentämiset ovat viime vuosina heikentäneet Satakunnan taloudellista tilannetta. Palvelualojen työpaikkojen määrä tuskin riittää korvaamaan alkutuotannosta ja jalostuksesta poistuneita työpaikkoja.

Kartan ulkoasusta voidaan todeta, että sen väriskaalaa on helppo tulkita ja kaikki tarkasteltavat ilmiöt on mahdollista havaita kartalla. Kartan lukemista olisi kuitenkin helpottanut se, että kuntien nimet olisivat esitettynä siinä. Kolmas ilmiö, jota kartan yhteydessä olisi ollut mielenkiintoista tulkita olisi ollut kuntien työttömyysasteet, jolloin olisi voinut muun muassa pohtia työttömyysasteen suhdetta talouden sektoreiden osuuksiin. Olisi ollut mielenkiintoista esimerkiksi tarkastella, onko alkutuontavaltaisissa Satakunnan kunnissa suurempi työttömyysaste kuin palveluvaltaisissa.

Tehtävä opetti hyvin käsittelemään niitä esitysteknisiä ongelmia, joita esiintyy esitettäessä useampaa ilmiötä yhdenaikaisesti kartalla, varsinkin omalla kohdallani, kun aloitin käyttämällä ensin koko Suomen kuntamateriaalia. Moni-ilmiöisten karttojen tulkinnassa tulee kuitenkin myös jatkossa muistaa, ettei kahden ilmiön välinen korrelaatio tarkoita automaattisesti syy-seuraussuhdetta.

Lukiessani muiden kurssilaisten blogeja havaitsin, ettei monikaan ollut kirjoittanut samankaltaisesta teemasta. Mirka Jokela-Määttä oli laatinut myös maakunnallista aineistoa käsittelevän kartan, jossa hän oli verrannut alkutuotannon osuutta kuntien koulutusasteeseen Päijät-Hämeessä. Vaikka teema liittyi keskeisesti myös omaan aineistooni, ei varsinaista liittymäpintaa ollut juuri havaittavissa. Jokela-Määttä toteaakin blogissaan, että on “hyvin haastavaa löytää muiden blogeista jotain mihin voisi omassa kirjoituksessaan luontevasti tarttua.” (Paikannettua tietoa).

Lähteet:

Hongisto, P. (2015). PAK à la Pauliina-blogi. Kurssikerta 2. <https://blogs.helsinki.fi/pauliinh/>. Luettu 2.2.2015.

Jokela-Määttä, M. (2015). Paikannettua tietoa-blogi. Kurssikerta 2. <https://blogs.helsinki.fi/mijokela/>. Luettu 2.2.2015.

Vähäsantanen, S. (2012). Satakunnan teollisuus hiipui loppuvuonna – palveluissa nousu jatkunut. Turun Yliopisto. Luettu 2.2.2015. <http://www.utu.fi/fi/yksikot/tse/ajankohtaista/uutiset/Sivut/satakunnan-talous-suhdannejulkaisu-3-4-2011.aspx>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *