Viikko 4. Neljäs luento ja harjoitukset

Neljäs viikko ja uudet kujeet. Alkukurssin olemme keskittyneet erilaisilla vektorimuotoisilla aineistoilla kikkailuun, mutta tällä viikolla vektorit jäivät historiaan ja tutustuimme rasteriaineistojen kiehtovaan maailmaan! Ennen rastereihin paneutumista haluan kuitenkin nostaa esille havainnon, jonka tein kurssitoverini Ilarin blogia lukiessani. Hän oli havainnut, että QGIS- sovelluksen valikkonäkymän värimaailman pystyy vaihtamaan tyylikkään mustaksi, wow! Aionkin ottaa neuvosta vaarin ja päivittää myös oman sovellukseni ulkoasua, sillä haluan olla vielä jonain päivänä yhtä katu-uskottava paikkatietoilija kuin idolini Ilari!

Mutta sen pidemmittä puheitta siirtykäämme päivän polttavan puheenaiheen eli rastereiden pariin. Tehtävänämme oli laatia monenmoisia ruututeemakarttoja pääkaupunkiseudusta erilaisten aineistojen pohjalta. Yhteisessä harjoituksessa tehtävänä oli kuvata ruotsinkielisen väestön jakautumista PK-seudulla (Kuva 1.).  Kartasta on havaittavissa, että eniten ruotsinkielistä väestöä keskittyy Helsingin Ullanlinnan sekä Töölön asuinalueille. Tuloksia analysoidessa on oltava kuitenkin kriittinen, sillä kartassa käytetään absoluuttisia lukuarvoja prosenttien sijaan. Huomioitavaa on kuitenkin se, että Vantaalla ruotsinkielisiä esiintyy huomattavasti Helsinkiä ja Espoota vähemmän. Onko tämä kenties sattumaa, sitä jäämme pohtimaan.

Kuva 1. Pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen väestö 1km x 1km ruutuaineistossa.

Omatoimisessa harjoituksessa tarkoituksena oli luoda lisää ruututeemakarttoja erikokoisilla ruudukoilla. Päädyin valitsemaan tällä kertaa astetta pienemmän ruutukoon (500m x 500m). Teemaksi puolestaan valitsin ulkomaalaisväestön pääkaupunkiseudulla. Kuvassa 2 komeilevasta kartasta on selvästi erotettavissa ulkomaalaisväestön jakautumisessa selkeää keskittymistä.  Selkeinä klustereina erottuvat mm. Kontula ja Mellunmäki Helsingissä sekä Espoon keskus. Edellä mainittujen alueiden lisäksi ulkomaalaisväestöä esiintyy etenkin lähijuna-asemien läheisyydessä. Ilmiötä selittänee esimerkiksi se, että kyseisillä alueilla on tarjolla runsaasti edullisia vuokra-asuntoja.

Kuva 2. Ulkomaalaisväestö pääkaupunkiseudulla 500m x 500 ruutuaineistossa.

Kolmannen ruututeemakartan aiheeksi valitsin ruotsinkielisen naisväestön. Rehellisesti sanottuna kyseisen teeman analysoimisella ei ole sen syvällisempää tarkoitusta, koska tulokset noudattavat luonnollisesti samaa kaava kuin kuvan 1 teemakartassa. Pääideana kolmannen kartan luomisessa olikin lähinnä QGIS-komentojen toistaminen ja sitä kautta ohjelman hallinnan kehittyminen. Tästä syystä en kokenut teeman merkitystä kovinkaan suureksi ja päädyn tämän kaltaiseen hieman epämääräiseen valintaan.

Kuva 3. Ruotsinkielisen naisväestön sijoittuminen pääkaupunkiseudulla 500m x 500m.

Erikokoisia ruutukokoja testanneena tulin siihen tulokseen, että 500m x 500m ruudukko sopii parhaiten pääkaupunkiseudun kokoisen alueen kuvaamiseen. Teemojen esiintymisen vaihtelu erottuu huomattavasti selkeämmin kuin 1km x 1km ruudukossa, jolloin ilmiöiden analysoiminen helpottuu. Toisaalta kyseinen ruudukon tiedostokoko pysyy vielä sen verran suurena, että heikompikin läppäri pysyy menossa mukana. Kaikissa tällä viikolla laatimissa kartoissani piilee yksi pulma liittyen niiden informatiiviseen sisältöön. On vähintäänkin hieman ongelmallista, että edellä mainittujen kaltaisia teemoja esitetään kartalla absoluuttisina lukuina prosenttiosuuksien sijaan. Näin ollen esimerkiksi Helsingin kantakaupungin kaltaisella erittäin tiheään asutulla seudulla jokaisen väestöryhmän luvut ovat suhteellisen korkeita, sillä alueella yksinkertaisesti asuu niin paljon ihmisiä.

Karttojeni visuaaliseen ilmeeseen en ole lainkaan tyytyväinen. Vaikka pääpiirteiltään ne täyttävät oikeaoppisen kartan kriteerit olisi hienosäädössä vielä huomattavasti petrattavaa. Reunukset uupuvat, legendojen ulkoasu sakkaa sekä pieniä huolimattomuus virheitä löytyy sieltä sun täältä. Kurssitovereitteni Liisan ja Laurin sekä kaimani Antin visuaaliseen jälkeen verrattuna ero on kuin yöllä ja päivällä. Heidän työnsä ovat nimittäin silkkaa taidetta! Toivon, että vielä jonain päivänä voin ylpeänä sanoa samaa omista kartoistani.

 

Lähteet

Ilari Leinon Blogi – Geoinformatiikan menetelmät 2021. (2021). https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/ (luettu 11.2.2021).

Lauri Silvennoisen Blogi – Geoinformatiikan menetelmät 2021. (2021). https://blogs.helsinki.fi/laurisil/ (luettu 11.2.2021).

Liisa Ahokkaan Blogi – Geoinformatiikan menetelmät 2021. (2021). https://blogs.helsinki.fi/ahokliis/ (luettu 11.2.2021).

Antti Ryynäsen Blogi – Geoinformatiikan menetelmät 2021. (2021). https://blogs.helsinki.fi/ryantti/ (luettu 11.2.2021)

Leave a Reply

Your email address will not be published.