Viikko 2, mitäs sitä otsikkoa keksimään ‒ itsellenihän tässä kirjoittelen :)

Toisella kurssikerralla otettiin teemakartat edellistä kertaa tarkempaan syyniin. Nelituntisen paikallaanistumaharjoituksen ensimmäisen puoliskon pohjalta tehtäväksi annettiin kahta eri muuttujaa kuvaavan teemakartan luominen. Kuvattavat teemat sai valita MapInfon aineiston pohjalta tai tuomalla ohjelmaan aineistoa SOTKAnetistä. Kuten Olli Kauppikin (2015), totesin kyseisen työvaiheen yllättävän haastavaksi. Tovin ähellettyäni tulin siihen tulokseen ettei minusta näemmä ole tuomaan haluamaani aineistoa MapInfoon, joten päätin turvautua jo ennalta saatavilla olevaan aineistoon.

Päädyin tarkastelemaan Pohjois-Suomen väkilukua ja taajama-astetta vuoden 2010 aineiston pohjalta. Näihin kahteen aiheeseen päätyminen oli ylivoimaisesti pitkäkestoisin työvaihe, sillä aikaa tuhrautui eri teemoilla puljaamiseen ja edes jossain määrin toisistaan riippuvaisten tekijöiden keksimiseen. Lopputuloksena alla näkyvä kartta, joka on loppukädessä melko hölmö. Kuten kuva 1. osoittaa: suuremman taajama-asteen alueilla asuu enemmän ihmisiä kuin alueilla joissa taajama-aste on alhaisempi ‒ uuraauurtava tutkimustulos, olen selvästi paikkani yliopistossa ansainnut. Taidan ryhtyä tutkijaksi, seuraavana läpimurtona voisin todeta veden olevan märkää. Valittavat teemat olisi totta vie pitänyt valita tarkemmin, tuntuu lähinnä lukijan aliarvioimiselta lähteä tekemään kovin syväluotaavaa analyysiä näinkin simppelistä asiasta, mutta menkööt tämän kerran vähän typistettynä versiona.

Pojois-Suomen väliluku ja taajama-aste vuonna 2010

Kuva 1. Pohjois-Suomen väliluku ja taajama-aste vuonna 2010

Kuten ylläoleva kuvan 1. teemakartta osoittaa, on väkiluvun ja taajama-asteen välillä havaittavissa selkeä yhteys kautta käytettyjen luokitteluvälien. Esimerkiksi kuntien alueet, joilla taajama-aste on suurimmillaan 47,2%, ovat myös pääasiassa niitä joiden asukasluku asettuu myös luokitteluasteikon pienimpään osaan alle 4000 asukkaallaan. Samankaltainen kaava toistuu asteikon toisessa päässä, suurimman taajama-asteen alueiden ollessa pääasiassa kaikista asutuimpia. Toki muutamien kuntien kohdalla molemmat arvot eivät täsmää mallilla pienin väkiluku ‒ pienin taajama-aste, mutta minkään kunnan kohdalla ei toisen ääripään arvo saa vastakkaisen ääripään arvoa. Tarkoittaen ettei esimerkiksi yksikään alhaisimman taajama-asteen alue yllä väkiluvultaan suurimpaan luokkaan. Suurimmat keskukset kuten Tornio ja Rovaniemi erottuvat kartalta selkeästi, mutta tälläkin viikolla valitsemani luokitteluasteikon ylimmän arvon kattava väli on hyvin suuri. Esimerkiksi Rovaniemen ja Sodankylän asukasmäärän ero on todellisuudessa yli 50 000, mutta niiden saama arvo on tuotokseni puitteissa sama. Luokitteluasteikon määrittämiseen tulisi ehdottomasti kiinnittää enemmän huomiota kartan tekovaiheessa. Kuitenkin saavutettu visuaalinen ilme on mielestäni viimeviikoista karttaa miellyttävämpi, mutta hiomiselle kyllä löytäisi sijaa. Pienet poikkiviivat kartan kehyksen ylä- ja alareunoissa eivät kokonaisuutta ainakaan kaunista.

Henkilöhistoriani pohjoisimman vierailemani paikan ollessa Pohjois-Savon korkeudella, jää kartan informaatioarvo kenties muillekin etelän eläjille osin vajavaiseksi. Näin maantieteen opiskelijanakin on myönnettävä ettei Lapin tunnetuimpien kuntien nimeämistä paljoa pidemmälle päästä. Ehkä olen vain epäkelpo kaltaisteni edustaja, mutta kadulta pysäytetty satunnainen peruspulliainen olisi todennäköisesti vielä minuakin pahemmin pihalla Lapin kunnista ja niiden sijoittumisesta kartalle. Onhan se koomista että on poistunut suuntaan jos toiseenkin maan rajojen ulkopuolelle, muttei ole edes käynyt oman kotimaansa pohjoisemmissa osissa lainkaan. Pieni on kuitenkin tätä nykyä kirjoittajan piiri, muut matkustavat ties minne mutta minähän napotan paikallani. Kerran soppensa löytää niin mitäpä sitä vastustamaan. Vai liekö tuo sittenkään löytynyt, ehkä pieni etsintä olisi vielä paikallaan.

 

Lähteet

Kauppi, O (2015). Olli Kaupin paikkatietoblogi. Toinen kurssikerta. <https://blogs.helsinki.fi/okauppi/> Luettu 1.2.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *