Timanttii, timanttii!! © Muumit

90-luvun lapsukaisen elo osui lastenohjelmien kulta-aikaan. Mieleeni on syöpynyt ääniraita Muumeista, jossa kenties Nipsu tai Pikku Myy huuteli otsikonmukaista kiiltävän hiilihippusen kutsumanimeä mieleenpainuvalla tavalla. Totta puhuen kirjoittaisin mieluummin varhaisvuosistani lastenohjelmien parissa, mutta pitänee perustaa toinen blogi jossa jaarittelen moisista aiheista.

Muuta juu, paikkatieto. Tällä viikolla Artun perässä pysyminen oli vielä asteen edelliskertaa haastavampaa, mutta eipä tullut onnekseni tiputtua tällä kurssikerralla kärryiltä, vaikka MapInfo näytti kaatumisen merkkejä useampaan otteeseen kuitenkaan kellahtamatta. Tällä viikolla huomion kohteena oli muun muassa datan lisääminen tietokantoihin ja tietokantojen yhdistäminen kyselyiden avulla.  Afrikan manteretta käsittelevät harjoitustehtävät tuntuivat viimeviikkoista astetta haasteellisemmilta muttei pääkopan kapasiteetti ainakaan vielä tullut vastaan ja kurssikerran ensipuolisko meni mallikkaasti.

Juuri opetetun pohjalta tehtävänä oli tulvaindeksikartan tekeminen soveltamalla harjoituksissa käytettyjä metodeita. Liekö opetuksen hektisen tahdin tulosta, mutta tässä vaiheessa tulee aina oltua hetken aikaa aivan ymmyrkäisenä, mitenkäs tämä homma nyt tehtiinkään? Tovin kestäneen typerryttävän tiedottomuuden jäljiltä palasin henkiseltä harharetkeltäni suoraan paikkatiedon pariin, ja sovelsin aikaisempia harjoituksia annetun tehtävän kohdalla. Ja koska turhamaiset moraalikäsitykseni eivät haraa tässä tapauksessa vastaan, kurkin myös auliisti annettuja vinkkejä tehtävän suorittamiseen. Menköön sieltä mistä aita on matalin, omanlaistaan viisautta sekin. Rehellisyys maan perii, olisihan se mukavaa omistaa pläntti suomalaista suoluontoa keskellä auvoisaa puupeltoa

valuma-aluejuttu2

Kuva 1- Suomen valuma-alueiden tulva-indeksit ja järvisyysprosentit

Kuten kuvasta 1. näkyy, tämänviikkoinen karttakuva esittää Suomenmaan ja läheisten rajaseutujen tulvaindeksiä ja järvisyyttä prosentteina. Rajatut ja värjätyt alueet eivät pysähdykään Suomen rajoille, vaan jatkuvat ylitsekin. Kyseinen rajaus onkin valuma-aluejako, joka kattaanee kaikki ainakin osittain maamme alueella olevat merkittävät valuma-alueet. Luonnonmaantieteellisesti suuntautuneena kartasta onkin helppo jo entisen tietopohjan perusteella tehdä havainto järvisyyden ja tulva-indeksin selvästi korreloivasta suhteesta. Järvet toimivat hyvinä tulvien torjujina ja vesivarastoina hidastaen veden kulkua ja tasaten virtaaman huippuja merkittävästi. Kuten edelläoleva karttakuva selkeästi osoittaa, saavat huomattavan järviset alueet todella alhaisen arvon tulva-indeksin osalta. Syy-seuraussuhde on selkeä, mutta toki esimerkiksi suuret joet keskittyvät myös muille alueille. Järvillä on harvemmin tapana tulvia.

Visuaaliselta ilmeeltään tämän viikon tuotoksestani sanottakoon sen verran, että esitettävä ilmiö käy mielestäni helposti ilmi, legendakaan ei sijainniltaan ja kooltaan pahalta näytä. Värimaailmassa olisi ollut varmasti parantamisen varaa, mutta esitettävä asia käy kuitenkin ilmi ilman mahdollisia sekaannuksia eri luokkien välillä. Järvisyyttä osoittavat pylväät ovat sen sijaan pakkautuneet hyvinkin tiiviisti rannikkoalueilla täi jääneet tavattoman mataliksi viiruiksi. Toki pylväitä olisi voinut hieman siirrellä, muttei se olisi välttämättä ollut ajankäytöllisesti kovinkaan mielekästä. Jos rajatut alueet olisi rajattu esimerkiksi kuntarajojen perusteella, olisi kartan siistiminen ollut tarkoituksenmukaisempaa. Tuskin kukaan tietää kuvassa 1. kuvattujen valuma-alueiden nimiä ‒ mikäli niillä sellaisia edes on.

Vielä alun timanttiteemaan palaten, kurssikerran yhteydessä kehotetaan pohtimaan Afrikkaan liittyviin tietokantoihin tallennettujen muuttujien avulla. Nämä liittyvät mm. öljyyn ja timantteihin, konflikteihin ja Internetin käyttäjien lukumäärään. Ohessa liitettynä ajatustyön tueksi annettu aineisto.

  • Konfliktin tapahtumavuosi
  • Konfliktin laajuus/säde kilometreinä
  • Timanttikaivosten löytämisvuosi
  • Timanttikaivoksen kaivausten aloitusvuosi
  • Timanttikaivosten tuottavuusluokittelu
  • Öljykenttien löytämisvuosi
  • Öljykenttien poraamisvuosi
  • Öljykenttien tuottavuusluokittelu
  • Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina
Afrikka

Kuva 2. Afrikan konfliktien, timanttikaivosten ja öljylähteiden alueellinen sijoittuminen

On todettava, että koen edellä esitetyt tekijäät kokonaisuudessa melko johdatteleviksi. Miltei vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi kysymyksen: Pyritkö vähentämään hiilijalanjälkeäsi vai tahdotko merenpinnan nousevan asuinalueesi tuhoutuvan? Todella kärjistetty esimerkki, mutta vähän vastaavanlainen ajatus tuli ylläolevan litanian luettuani. Kuvaa 2. tarkasteltaessa voi toki havaita joidenkin konfliktien sijoittuvan öljykenttien ja timattikaivosen alueelle. Jonkin asteen yhteys tekijöillä todennäköisesti onkin, mutta merkillepantavaa on myös täysin kyseisistä luonnonrikkauksista irralliset konfliktialueet. Jonkinlaista korrelaatiota on siis havaittavissa, mutta kovin vahvaa se ei ole. Esimerkiksi Pohois-Afrikassa on laajoja kahakattomia ölyntuotantoalueita, samoin Etelä-Afrikassa timanttikaivosten kohdalla.

Mielestäni olisi mielenkiintoista nähdä konfliktien sijaintia suhteessa alueiden BKT:hen tai mieluummin HDI:hin tarkasteleva kartta Afrikasta. Mielestäni tämä kertoisikin jo paljon enemmän alueellisen epävakauden syistä kuin luonnonvarojen sijainti. Mikäli esimerkiksi taloudellisesti erinomaisesti toimeen tulevan alueen lähellä alettaisiin kaivamaan kultaa, en usko että tavanomaiset toimeentulevat asukkaat siitä riehaantuisivat. Heillähän menee jo entuudestaan hyvin. Köyhillä alueilla ihmisen opportunismi tulee korostetusti esille. Mikäli rahaa tai järkevää tekemistä ei ole, on helppo vaihtoehto alkaa rettelöitsemään paremman toimen puutteessa. Toki toiminta ei ole välttämättä täysin perusteetonta, sillä monet alueet on pilattu kansainvälisten yritysten toimesta ilmann että paikallisilla on ollut siihen mitään sanomista. Eikä alue ole välttämättä hyötynyt millään muotoa, sillä varallisuus siirtyy usein läles lyhentämättömänä takaisin kansainvälisten suuryritysten taskuihin.

Olen kuitenkin loppukädessä sitä mieltä, ettei suoraa syy-seuraus suhdetta luonnonvarojen ja konfliktien välillä ole, vaan sitä taustoittavien tekijöiden rooli on merkityksellisempi. Sosiaaliset ongelmat, köyhyys ja poliittiset ongelmat ‒ siinäpä niitä todellisiä syitä Afrikan aseellisiin selkkauksiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *