Heips!
Viikon teema oli rasteri- ja ruututeemakartat. Luennon aikana teimme teemakartan jakamalla pääkaupunkiseudun neliökilometrisiin ruutuihin ja lisäämällä tietoa jokaiseen ruutuun. Viikon tehtävä sujui niin helposti, että oli pakko kysyä itseltäni: “Onko tämä todella näin helppoa?”…
Ruututeemakartat
Prosessin alussa päätin tehdä kartan ulkomaalaisista kansalaisista suhteessa koko asukasmäärään, mutta data oli tässä tapauksessa virheellinen ja esimerkiksi osoitti, että ulkomaalaisten prosentuaalinen osuus tietyissä ruuduissa oli yli miljoona! Virheen vuoksi loin uusia karttoja toisen aineiston pohjalta. Olin myös kiinnostunut kokeilemaan muuttaa ruutujen kokoja neliökilometristä johonkin suurempaan, kuten Taika Jaakkola oli tehnyt kartoissaan, nähdäkseni muuttuisiko tulos yhtään. En ensin onnistunut muuttamaan kokoja, mutta koska teamwork toimii parhaiten (Wonder Pets, 2006) minä ja Nora Knippare saimme sen lopulta korjattua.
Loin teemakartan henkilöiden osuudesta, joilla on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi pääkaupunkiseudulla, ja tulokset löytyvät kuvista 1-3. Kuvassa 1 näkyy neliökilometrin kokoiset ruudut kuvaamassa prosentuaalisen osuuden muiden äidinkielten määrää, kun taas kuvassa 2 käytän samaa formaattia mutta absoluuttisilla luvuilla. Näitä vertaillessa voi päätellä, että vaikka erot ovat pieniä ne ovat kuitenkin tärkeitä ottaa huomioon. Esimerkiksi absoluuttinen kartta näyttää siltä että osuus olisi suurempi kuin mitä se todellisuudessa on, monet absoluuttiset luvut vääristävät karttoja helposti. Kuvassa 3 prosentuaalinen osuus on jaettu hieman suurempiin ruutuihin, 2×2 km. Tästä kartasta voi saada yleiskuvan tilanteesta, mutta koska ruudut kattavat niin suuria alueita, yksityiskohtaisempaa tietoa on vaikea saada.
Ruudut on menetelmä, jota voi käyttää esimerkiksi silloin, kun alueella ei ole valmiita aluejakoa, ja halutaan erottaa erot niiden välillä. Tässä tapauksessa voisi myös käyttää kaupunginosia tai muita alueita erottelemaan materiaalin eroja, mutta ruudut toimivat myös hyvin. Ruutuja käyttämällä voidaan tarkastella ilmiöitä ei-hallinnollisella tasolla. (tilastokeskus.fi, s.a.) Kun luodaan karttoja ruuduilla, on tärkeää miettiä ruutujen kokoa materiaalin soveltamiseksi, mutta myös ruutujen muoto on tärkeä. QGIS: n avulla voi muuttaa ruutujen muotoa esimerkiksi suorakulmioiksi.
Prosentuaaliset erot ruuduissa ovat suhteellisen suuria. Alueet kuten Itäkeskus ja Leppävaara ovat tummia, mikä voi johtua alueen suuresta maahanmuuttajien määrästä. Maahanmuutto Suomessa keskittyy tiettyihin alueisiin, jotka ajan myötä muuttuvat yhä enemmän segregoituneiksi. Tämä voi liittyä halvempiin vuokriin tai ajatukseen siitä, että haluaa asua lähella samassa asemassa olevia ihmisiä. Segregaatio on ajankohtainen ilmiö kaikissa suurissa kaupungeissa ympäri maailmaa, eikä sille ole helppoa ja yksinkertaista ratkaisua. Alueiden vertailussa näkee, että tietyt ihmisryhmät vetäytyvät toistensa luokse ja muodostavat klustereita. Pidin erityisesti Gaius Erikssonin blogikartasta, jossa hän vertasi muiden äidinkielen osuutta ruotsinkielisten osuuteen pääkaupunkiseudulla. Erikssonin kartasta voi nähdä selvät erot eri alueissa.
Ensimmäisen tehtävän alussa latasimme datan QGIS: iin voidaksemme tarkastella taulukoiden ominaisuuksia. Data oli alun perin SeutuCD’15:stä ja sisälsi käsittämättömiä määriä tietoa, useita tuhansia rivejä tilastoja asukkaista ja heidän iästään ja kielistään. Datan yksityiskohtaisuus ja tarkkuus yllätti. Siitä saatiin esimerkiksi selville, kuinka monta ihmistä asui tietyssä osoitteessa ja kuinka vanhoja he olivat. Jos tämä tieto olisi avointa (mikä se ei ole, vaan itse asiassa erittäin kallista), se voisi joutua vääriin käsiin ja hyödynnettäisiin. Alueissa, joissa ei asu kovin paljon ihmisiä, voi saada hyvin tarkkaa tietoa tietystä henkilöstä.
Lähteet:
Ruututietokanta | Tilastokeskus (stat.fi) u.å. Hämtad 7.2.2024
Jaakkola, T. (2024) Tiedon esittäminen ruututeemakartalla. Viitattu 7.2.2024
https://blogs.helsinki.fi/jztaika/
Knippare, N. (2024)
https://blogs.helsinki.fi/knippare/
Eriksson, G. (2024) MAA202- neljäs viikko. Viitattu 7.2.2024