Tehkää minusta opettaja! viikko 6

Viikon kotitehtävänä oli laittaa opettajan crocsit jalkaan ja luoda karttoja opetustarkoitukseen. Loin yhden kartan maailman tulivuorista, yhden maanjäristyksistä 2000-luvulla sekä yhden jossa yhdistin tulivuoret ja maanjäristykset. Opetusmateriaalia luodessa on tärkeää ajatella kartan helppolukuisuutta ja ymmärrettävyyttä. Esimerkiksi data on valittava huolella, että kartasta ei tulisi liian monimutkainen.

Tulivuorikartta

Luodessani ensimmäistä tulivuorikarttaani ajattelin ennen kaikkea yksinkertaisen kartan visualisointia. Käyttämäni data oli laajaa, ja kun asetin tulivuoret kartalle pistemuodossa, oli vaikeaa visualisoida suurempia systeemejä. Kun löysin QGIS-työkalun, jolla pystyi helposti muuttamaan pisteet lämpöpisteiksi, päätin luoda lämpökartan sen sijaan. Lämpökartat, tai heatmapsit ovat hyviä käyttää kun haluaa visualisoida ilmiöitä jotka leviävät ympäri maailmaa ja joita on paljon. Näissä kartoissa tarkoituksena ei ole saada tarkkaa tietoa tulivuorten esiintymisestä, vaan sen sijaan luoda kokonaiskuva maailman tulivuorisysteemistä. Tulivuorikarttani avulla (kuva 1) voi saada käsityksen tulivuorisista alueista. Tämä kartta soveltuu käytettäväksi opetuksen useilla eri tasoilla, alakoulusta lukioon. Karttaa voi käyttää myös opetettaessa laattojen liikkeistä, hotspoteseista ja muista endogeenisistä prosesseista. Tulivuoret syntyvät usein tektonisilla reunoilla, joilla esiintyy myös paljon maanjäristyksiä ja muita katastrofeja.

Kuva 1: Tulivuoriset alueet. NOAA

Saara Torvi oli blogissaan tehnyt kartan Indonesian tulivuorista, mikä oli erittäin hyvä idea kun haluaa saada tarkemman kuvan tulivuorten levinneisyydestä maassa. Prosessini aikana en lainkaan tullut ajatelleekseni että kartan olisi voinut keskittää pienemmälle alueelle ja siten saada tarkempaa tietoa esille. Pidin myös siitä että hän oli visualisoinut tulivuoret kolmioina, joiden avulla kartan sisältöä oli helpompi hahmottaa jopa lukematta selitettä.

Maanjäristyskartta

Toisessa kartassani (kuva 2) käytin maanjäristysmateriaalia luodakseni kartan kaikista yli 6 Richterin asteikolla tapahtuneista maanjäristyksistä vuosien 2000–2024 välillä. Tässä tapauksessa käytin pisteitä, jotka muutin maanjäristyksen voimakkuuden perusteella eri värisiksi ja kokoisiksi. Mielestäni kartta on suhteellisen helppolukuinen ja antaa hyvän kokonaiskuvan. Harkitsin käyttäväni vain yli 7 Richterin asteikolla tapahtuneita maanjäristyksiä, mutta päätin sitten käyttää myös hieman pienempiä maanjäristyksiä, koska muuten monet tärkeät alueet olisivat jääneet kartalta pois. Kartasta voi huomata taas tektoniset laatat.

Jos tekisin nämä kaksi karttaa uudelleen, tekisin ehkä päinvastoin: tekisin lämpökartan maanjäristyksistä ja pistekartan tulivuorista, koska maanjäristykset vaikuttavat suuremmalle alueelle kuin tulivuoret, jotka pysyvät paikallaan. Vertailemalla näitä kahta karttaa keskenään voi myös päätellä että on alueita joilla on tulivuoritoimintaa mutta ei maanjäristyksiä, esimerkiksi Itä-Afrikassa. Tähän liittyen voisi myös puhua grabeneista ja muista divergenssi- ja konvergenssivyöhykkeistä.

Kuva 2: Maanjäristykset vuosilta 2000-2024. USGS

Videomateriaali

Videomateriaalit ovat erittäin ajankohtaisia nykypäivän pedagogiikassa. Löysin YouTubesta Insider Techin videon, joka kuvaa tektonisia liikkeitä erittäin hyvin. Video visualisoi miltä maapallo näyttää 250 miljoonan vuoden päästä ja miten mannerlaatat liikkuvat sillä ajalla. Mielestäni video on erittäin mielenkiintoinen ja hyvin tehty, ja sopii opetuskäyttöön koskien mannerlaattojen liikkeitä. Liikkeen visualisointi on helpoin tapa saada kokonaiskuva ja ymmärtää niiden tuottamia vuorovaiktuksia. Videon yhteydessä voisi myös puhua ajankäsityksestä, maapallon iästä ja ihmisen suhteesta maapalloon.

Yhdistelmäkartta

Kolmannessa kartassani (kuva 3) yhdistin kahden edellisen kartan ilmiöt. Päätin pitää tulivuorilämpökartan ja lisätä päälle suurimmat vuoden 2000 jälkeiset maanjäristykset. Tämä oli helppoa, koska minulla oli jo valmiit karttakerrokset. Päätin yhdistää ne näyttääkseen suhteen tulivuoritoiminnan ja maanjäristysten välillä. Koska molemmat katastrofit johtuvat laattojen liikkeistä ja endogeenisista prosesseista, on tärkeää opettaa, että kaikki on yhteydessä kaikkeen. Yhdistämällä erilaisia ilmiöitä karttoihin voi luoda perustan holistiselle ja systemaattiselle ajattelulle. Kartasta voi nähdä, että suurimmat maanjäristykset ja alueet, joilla on eniten tulivuoritoimintaa, sijaitsevat samoilla alueilla. Karttaa voi käyttää myös tukena opettaessaan luonnonkatastrofien vaikutuksista yhteiskuntaan, esimerkiksi miten Japanissa on rakennettava taloja tietyllä tavalla kestääkseen maanjäristyksiä, ja miten yhteiskunnat sopeutuvat maantieteelliseen sijaintiinsa. On myös tärkeää opettaa, miten me ihmiset, kaikkien teknologisten edistysaskelienkin keskellä, olemme edelleen luonnon vahvojen lakien alla.