Viidennen viikon tehtävät sujuivat hyvin, ja mielestäni olen saanut aika kattavan kuvan QGIS-ohjelman ominaisuuksista. Se mikä vielä muutama viikko sitten tuntui mahdottomalta ja monimutkaiselta, on nyt loogista ja nopeaa. Työkaluihin täytyy tutustua trial and error:in kautta laajentaakseen taitojaan. Olen samaa mieltä Laura Siltalan kanssa siitä, että itse kokeileminen on parempi vaihtoehto kuin vain näytöltä kopioiminen. Tällä tavalla oppii nopeammin, muistaa paremmin ja kokemus on yleisesti ottaen hauskempi, vaikka se saattaa viedä enemmän aikaa ja tuntua kömpelöltä.
Lisäosia ja työkaluja on satoja, ja tuntuu siltä kuin jokaisen asian voisi tehdä helpommalla tavalla toisella työkalulla. Esimerkiksi eräässä tämän viikon tehtävässä, jossa piti yhdistää eri ikäluokkia kouluikäisten ryhmiksi, olin epävarma siitä miten niitä tulisi laskea automaattisesti, joten päätin yhdistää kaikki ryhmät field calculator:illa valitsemalla ensin ryhmän ja sitten lisäämällä muut. Tällä tavalla sain oikean vastauksen, mutta se oli kömpelöä ja tunsin, että varmasti olisi muita tapoja yhdistää ne kuin ottamalla seitsemänvuotiaat+kahdeksanvuotiaat+yhdeksänvuotiaat jne.
Field calculatorin lisäksi tämän viikon lähes kaikkien tehtävien tähti oli statistics panel. Sen avulla saatiin suoraan tarvittavat tiedot ja eri sarakkeiden tietoa voi helposti vertailla. Jos tehtävänä oli esimerkiksi laskea työikäisten määrä tietyllä alueella, ensin luotiin uusi sarake field calculatorilla lisäämällä kaikki ikäluokat ja sitten valittiin tämä statistics panelista, jolla saatiin nopeasti tarvittavat numerot esille.
Suosikkitoimintoni QGIS:ssä ovat select features by-toiminnot. Ei ole mitään parempaa tunnetta kuin tunne jonka saa ymmärtäessään miksi ja miten tiettyä toimintoa pitäisi käyttää saadakseen vastauksen. Esimerkiksi voit käyttää select features by location:ia, kun haluat valita kaikki talot bufferin sisällä. Voit valita nämä ja select features by valuen avulla saada esille, mitkä näistä esimerkiksi ovat yli tietyn luvun. Malmin lentokentän melualueelle rakennettujen talojen määrän vuoden 1936 jälkeen sain laskettua käyttämällä ensin select features by location, ja sitten kirjoitin select features by value-sarakkeeseen rakennuksien vuosikohtaan >1936.
Mielestäni select features by-komennot ovat helppoja käyttää ja ovat olleet merkittävässä roolissa melkein kaikissa tehtävissä, joita olemme kurssin aikana käsitelleet. Kun käyttää mitä tahansa select features by -toimintoa, on tärkeää muistaa ruksata selected features only -ruutu, jos haluaa lisärajoituksen valitsemilleen tiedoille. Käytin tätä toimintoa lähes kaikissa tehtävissä, esimerkiksi silloin, kun laskin valitun alueen väestön ominaisuuksia.
QGIS-tehtävien matemaattinen osuus on minulle vaikein. Field calculator:in avulla voi tehdä hyvin monimutkaisia laskelmia, mutta minulle vaikeinta on tehtävien ymmärtäminen. Kun pitäisi laskea asioita datasta, minulla kestää usein kauan ymmärtää ensin mitä pitäisi laskea ja sitten tietää mitä kirjoittaa saadakseen oikean vastauksen. Prosenttilaskenta sujuu, mutta field calculator:in ymmärtäminen on vaikeaa. Esimerkiksi ulkomaalaisten asukkaiden osuus taajamassa oli vaikea laskea. Hetken kamppailun jälkeen luovutin, koska en ymmärtänyt miten sen olisi pitänyt laskea.
Tämän viikon teema oli bufferit. Buffereiden tuottaminen polygoneihin oli helppoa, kun etsi toimintoa toolbox:ta ja syötti kaikki arvot taulukkoon. Bufferivyöhykkeen luominen on hyödyllistä tulevaisuuden työprojekteja ajatellen, esimerkiksi jos pitää laskea vaikutuksia rakennushankkeesta, luonnonkatastrofista tai vastaavasta, ja haluaa tietää niiden vaikutusalueen. Buffereita voidaan myös käyttää hyödyksi kun halutaan tietää pendelöintimalleja. Esimerkiksi kun rakennetaan uutta ostoskeskusta ja halutaan tietää, kuinka moni todennäköisesti käy ostoskeskuksessa sen sijainnin takia.
Lähteet:
Siltala, L. (2024) Viides kurssikerta. Hämtad 14.2