Loppu häämöttää!

Kurssin viimeisessä tehtävässä meidän oli luotava omia karttoja käyttäen verkossa olevaa dataa. Minulla oli vaikeuksia löytää dataa oikeassa muodossa, varsinkin kun kyseessä oli haluamani taustakartta. Halusin tehdä kartan Aasian kaupungistumisesta, mutta taustakartan löytäminen vektorimuodossa vain yhdestä maanosasta, joka ei ollut Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta, oli vaikeampaa kuin luulin. Käytin siis maailmankarttaa, ja suodatin pois kaikki muut maanosat.

 

Jotta tietojen liittäminen karttaan olisi helpompaa, molemmissa aineistoissa on oltava yhteinen nimittäjä, minun tapauksessani eri maiden nimet. Koska eri lähteistä peräisin olevilla aineistoilla on harvoin täsmälleen sama nimittäjä, on tärkeää pitää kirjaa siitä, minkä nimittäjän valitsee. Esimerkiksi taustakartassani oli useita eri sarakkeita, joissa nimet oli kirjoitettu eri kielillä ja eri tavoin, virallinen nimi, englanninkielinen nimi ja nimi omalla kielellä. Koska kaupungistumista koskevassa aineistossani, jonka löysin ourworldindata.com-sivustolta, nimi oli vain englanniksi, pystyin helposti yhdistämään nämä kaksi aineistoa toisiinsa.

 

 

Kaupungistumistietoni oli helppo löytää ja ladata, mutta kun halusin lisätä ne kartalle, attribuuttitaulukossa näkyi vain muutama arvo. Siksi minun oli ladattava arvot csv-muodossa uudelleen ja mentävä excel-taulukkoon ja ladattava tiedosto taas csv-muodossa. Kun minulla oli kaikki data, oli aika yhdistää ne toisiinsa. Tein tämän käyttämällä join-toimintoa, joka toimi ongelmitta, koska molemmilla tiedoilla oli sama nimittäjä eli maiden nimet. Tämän jälkeen päätin tehdä myös version Aasian kaupungistumisesta sellaisena miltä se näytti 60-luvulla, jotta muutosta voitaisiin havainnollistaa. Kun molemmat kartat olivat valmiit, tajusin esimerkiksi Miskan blogia lukiessani, että minulla pitäisi olla kaksi muuttujaa yhden sijaan. Inspiroiduin Miskasta ja päätin etsiä lisää tietoa Aasian HDI:stä. HDI tarkoittaa human development index, ja se on kattavampi versio kuin pelkkä BKT, ja se sisältää yhdistelmän elinajanodotteesta, BKT:sta ja koulutustasosta. Jokaisella maalla on luku 0:n ja 1:n välillä, jossa eri luvut on jaettu neljään luokkaan: very high (0,8-1), high(0,7-0,8), medium(0,55-7) ja low(alle 0,55). (fi.populationdata.net) Kuviossa 1 olevassa kartassani olen yksinkertaisuuden vuoksi päättänyt jakaa eri maat kahteen luokkaan, ja laittanut HDI:n vain maantieteellisesti suurimmille mantereen maille.

 

Analyysi

Kartoissani on havainnollistettu kaupungistumista Aasian maissa. Kaupungistumisella tarkoitetaan kaupunkialueilla asuvan väestön suhteellista määrää. On kuitenkin otettava huomioon, että kaupunkialue määritellään eri maissa eri tavoin, vaikka kyseessä on sunnilleen sama luku. Kuvassa 1 esitetään Aasian eri maiden kaupungistuminen ja niiden HDI. Mitä tummempi maa, sitä korkeampi kaupungistumisaste. Japanin lisäksi Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Oman ovat maita, joissa kaupungistumisaste on korkein. Näiden maiden korkea kaupungistumisaste johtuu pääasiassa useiden Lähi-idän maiden nopeasta talouskasvusta, joka tapahtui öljyn ansiosta 1970-luvulla. Kun ensimmäistä karttaa verrataan 1960-luvun kaupungistumistietoihin perustuvaan karttaan, useissa Lähi-idän maissa voidaan havaita selviä eroja. Oman oli 1960-luvulla hyvin maaseutumainen, ja noin 11 prosenttia väestöstä asui kaupungeissa, kun taas nykyään se on yli 90 prosenttia. Japanin kaupunkiväestö on kasvanut vuoden 1960 noin 50 prosentista nykyiseen 93 prosenttiin. HDI:n osalta nämä maat kuuluvat myös ensimmäiseen luokkaan, sillä niiden HDI on yli 0,8 (very high). Jotta saisimme selville, onko näillä kahdella nimittäjällä yhteys toisiinsa, meidän on analysoitava myös toista ääripäätä eli maita, joissa kaupungistuminen on vähäisintä.

 

Kambodža, Afganistan ja Nepal kuuluvat Aasian nykyisin vähiten kaupungistuneisiin maihin. Jos katsoo 1960-luvun karttaa, näkee, että monissa näistä maista kaupungistumisaste oli hyvin alhainen. Mutta miksi nämä maat ovat niin vaaleita molemmissa kartoissa? On monia ihmismaantieteellisiä syitä siihen, miksi kaupungistuminen ei ole lähtenyt liikkeelle näissä maissa, mutta joissakin tapauksissa se voi johtua myös luonnonmaantieteellisistä tekijöistä. Kambodžan alhainen kaupungistumisaste johtuu useista pienemmistä syistä, kuten maatalouskulttuurista, huonosta infrastruktuurista ja kaupunkisuunnittelusta sekä yleisestä kulttuurisesta mieltymyksestä asua maaseudulla. Afganistanin alhainen kaupungistumisaste, noin 29 prosenttia, johtuu suurelta osin poliittisista levottomuuksista, huonosta infrastruktuurista sekä veden ja sanitaation saatavuudesta. Kun tarkastellaan näiden maiden HDI-indeksiä, ne ovat listan alapäässä, sillä niiden keskimääräinen HDI on alle 0,55 (very low). Olin yllättynyt siitä, että Nepalin, joka on pieni maa Intian yläpuolella, on niin vaikea rakentaa kaupunkeja ja laajentaa niitä maaston vuoksi. Himalajan vuoristo on Nepalin kaupungistumisen tiellä ja vaikeuttaa teiden ja muun infrastruktuurin rakentamista. Luontoa ei voi voittaa, ja tämä on hyvä esimerkki siitä, että riippumatta siitä kuinka kehittyneeksi maailma kehittyy, luonnonlait pätevät.

 

Pienessä tutkimuksessani siitä, onko Aasian kaupungistumisella yhteyttä HDI:hen, päädyin siihen, että kyllä, niillä on positiivinen korrelaatio. Esimerkkeinä voidaan mainita Afganistan, jossa 29 prosenttia väestöstä asuu kaupunkialueilla, HDI on 0,47, ja Japani, jossa 93 prosenttia väestöstä on kaupungistunut, HDI on 0,92.

Tämän kurssin aikana olen oppinut paljon, ja tunnen itseni paljon varmemmaksi QGIS:n ja karttojen tekemisen suhteen yleensä. Olen ylpeä siitä, että taistelin kurssin läpi ja olen tyytyväinen tuloksesta, ja olen jopa alkanut pitää siitä, mitä teen, ja nautin itse prosessista. Pidän visuaalisuudesta ja siitä, miten kartat voivat välittää muuten tylsää tietoa mielenkiintoisella tavalla. Kuka haluaa lukea 500 riviä dataa, kun siitä voi paljon helpommin luoda kartan ja omaksua tiedon kuvien avulla!

 

Lähteet:

Pihlajaniemi, M. (2024) Kurssikerta 7, hämtat 4.3. 2024

https://blogs.helsinki.fi/pmiska/

ourworldindata.org u.å. hämtat 25.2.2024

https://ourworldindata.org/urbanization

en.populationdata.net u.å. hämtat 4.3.2024

https://en.populationdata.net/rankings/hdi/asia/

Lay, S. & Neang, P. (2021) Urbanization in Cambodia: development and disparity

https://cefcambodia.com/2021/11/21/urbanization-in-cambodia-development-and-disparity/

UN-habitat: Urbanization in Afghanistan u.å. hämtat 4.3.2024

https://unhabitat.org/afghanistan

My republica (2023): Addressing nepals urbanization challange

https://myrepublica.nagariknetwork.com/news/addressing-nepal-s-urbanization-challenge/