Tietokantaliitos

Kolmannen viikon kurssikerralla tutustuimme muun muassa QGIS:n join-toimintoon. Afrikan peruskarttaan lisäsimme karttatasoja, joissa oli erilaisia attribuutteja samassa muodossa. Kun dataa yhdistetään, on tärkeää varmistaa että ne sopivat yhteen toimiakseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että molemmilla ominaisuuksilla on oltava yhteinen tekijä, niin kuin vetoketjulla joka tarvitsee samanlaiset hampaat vetääkseen ne yhteen. Usein yhteinen tekijä on esimerkiksi nimi. Ensimmäisessä tehtävässämme yhdistimme eri maiden osia, jotta saimme selkeämmän atribuuttitaulukon. Kartan lopputulos ei oikeastaan ollut tehtävän kannalta tärkeä, mutta liitin sen silti mukaan kuvaan 1.

 

Kartassa näkyvät Afrikan timantti- ja öljyresurssit suhteessa eri alueilla tapahtuneisiin konflikteihin. Mutta esiintyvätkö luonnonvarat ja konfliktit yhdessä myös ilman joinaamista?

 

Kartasta voidaan keskustella ja analysoida, miten luonnonvarat vaikuttavat maan konfliktimääriin. Kartalla Afrikan konfliktit ovat hyvin hajallaan, eikä luonnonvarojen ja konfliktien välillä näytä aluksi olevan yhteyttä, mutta tarkastelemalla atribuuttitaulukkoa voi havaita toisenlaisen tilanteen. Attribuutista nähdään, että maat kuten esimerkiksi Algeria, jossa on paljon öljyä ja paljon timantteja, ovat myös kokeneet paljon konflikteja useiden vuosien ajan. Voidaan päätellä, että luonnonvaroilla on positiivinen vaikutus maan konfliktimääriin. Kuitenkin kyseessä ei ole molemminpuolinen yhteys, koska maissa, missä ei ole paljon luonnonvaroja, voi myös olla paljon konflikteja. Esimerkiksi Ruandassa ja Burundissa, joissa materiaalin mukaan ei ole lainkaan timantteja tai öljyä, on hyvin korkea konfliktitaso.

 

Mutta miksi konflikteilla ja luonnonvaroilla on yhteys? Luonnonvararikkaissa maissa käytävien konfliktien juuret ovat pääomassa. Kyse voi olla siitä, että väestön pääoman erot kasvavat, minkä seurauksena syntyy luokkaeroja, joihin kuuluu joko erittäin rikkaita tai hyvin köyhiä ihmisiä. Kyse voi myös olla tilanteista, joissa konfliktit alkavat isoja kansainvälisiä yrityksiä vastaan, jotka hyödyntävät maan luonnonvaroja ihmisoikeuksia huomioonottamatta. Tietokannasta voidaan myös saada tietoa timanttien ja öljyn löytöajoista. Stella Syrjänen mainitsee blogissaan, että luonnonvaran löytöhetkellä voi olla vaikutus konfliktin laajuuteen ja kokoon sekä siihen, mitkä alueet ovat osallisia. Jos löytö tehdään taloudellisesti vaikeana aikana, se todennäköisesti johtaa suurempiin konflikteihin.

 

Suomen tulvaindeksi

Kotitehtävä tällä viikolla keskittyi tulviin ja järviin. Kun olin latanut materiaalin Moodlesta, käytin Join-toimintoa yhdistääkseni erilaisia karttatasoja samaan attribuuttitaulukkoon, jotta voisin helposti laskea tulva-indeksin jakolaskulla. Taistelin hetken löytääkseni tien ratkaisuun, mutta lopulta sain kaikki ominaisuudet samaan taulukkoon. Lisäsin myös järvisyyden prosenttiosuuden taulukkoon ja laskin sen vastakohdan ottamalla 100 – (miinus) järvisyyden. Kun olin luokitellut materiaalin sopiviin luokkiin ja muuttanut värit visuaalisesti miellyttäviksi, ainoa ongelmani oli saada piirakat kartalle. Tämä prosessi oli minulle vaikein, koska emme olleet aiemmin tehneet diagrammeja QGIS:ssä.

 

Kuvassa 2 löytyy lopullinen karttadiagrammi. Nyt jälkikäteen ajattelen, että lopputulos olisi tullut selvemmin esille, jos olisin toiminut kuten Pietu Nuortimo blogissaan, eli jakanut lopullisen kartan kahteen eri karttaan, toisen piirakoilla ja toisen ilman. Omassa kartassani kaikki on  päällekkäin ja kartta on vaikea analysoida. Karttaa tehdessäni yritin löytää QGIS:stä toimintoa, jolla voisi poistaa osan ympyrädiagrammeista, jotta pienillä alueilla, joilla oli paljon samanlaisia ympyröitä, olisi ollut yksi isompi piirakka, mutta en onnistunut löytämään sellaista toimintoa.

 

Kartta näyttää Suomen valuma-alueiden tulvaindeksin, mikä käytännössä tarkoittaa todennäköisyyttä, että alue tulvii. Kartta on jaettu useisiin eri osiin valuma-alueiden perusteella, ja kartan tummemmat osat löytyvät etelän ja lännen rannikoilta sekä Lapista. Vaaleemmat alueet ovat maan keskiosissa sekä idässä. Luokkien ja eri alueiden erot johtuvat siitä, että sisämaassa on enemmän järviä, mikä vaikuttaa suoraan valuma-alueisiin koska vesi ei voi virrata kauemmaksi kuin lähimpään järveen. Kartan ympyrädiagrammeissa, joissa sininen symboloi veden osuutta alueella, nähdään myös, että veden osuus on prosentuaalisesti paljon suurempi sisämaassa ja pohjoisessa kuin etelä-lännen rannikoilla. Diagrammien koko visualisoi myös eron, mitä suurempi ympyrä, sitä suurempi prosenttiosuus maan pinnasta on peitetty järvillä.

 

Olen erittäin tyytyväinen tämän viikon luentoon ja kotitehtäviin. Jatkamalla työskentelyä ja kokeilemalla uusia asioita tulee paremmaksi ajan myötä, ja virheistä oppii nopeammin. Loppujen lopuksi kyse on suhteellisen helppokäyttöisistä ohjelmista ja prosesseista, kunhan tietää, mitä tekee ja mitä etsii.

Nähdään ensi viikolla!