Artikkeli 1

Saimme viime viikolla myös toisenkin tehtävän, nimittäin lukea artikkelin ”Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship” (Lenowicz, 2006) ja tuottaa tästä reaktiopaperi. Leonowicz kirjoittaa artikkelissaan kahden koropleettikartan samanaikaisesta käytöstä ja kehottaa maantieteilijöitä käyttämään tätä tyyliä enemmän luodessaan karttoja. Tämän tyylin on todistettu olevan erittäin tehokas tapa tuottaa uutta materiaalia, vaikka se saattaa tuntua hieman pelottavalta ja vaikealta. Kunhan vain tarkkana kartan luomisessa ja kiinnittää huomiota esimerkiksi luokkajakoihin, ei tehtävä ole vaikea.

Lukiessani artikkelia oli hitusen vaikea ymmärtää, mitä tällä esitystavalla haettiin. Kartat tekstin lopussa selvensivät paljon artikkelin sisältöä. Mielestäni tämä esitystapa tuo kartografian maailmaan aivan uusia ulottuvuuksia, kunhan niitä vain osataan lukea. Varmasti jokainen maantieteilijä tottuu tähän uudenlaiseen karttatyyliin, mutta uskon sen monelle tuovan harmaita hiuksia. Maailma muuttuu ja niin muuttuvat tuottamistavatkin maailman menoista (lue: kartat), joten täytyy vai opiskella ahkerasti että pysyy mukana!


Kuva 1. Kahden muuttujan koropleettikartta Puolasta, 2006.
Vaikka yliopistoa on jo käyty puolisen vuotta ja monia englanninkielisiä artikkeleita on luettu, ei niiden lukeminen ole vieläkään helpottunut. Kestää hetken päästä tekstiin sisälle ja vaikeiden sanojen yli hyppiminen on luonnollista. Onneksi monet suomenkieliset maantieteelliset sanat on käännetty suoraan englannista ja näin pystyy hyvin arvailemaan tekstin sisällön. Ehkä tällaisen artikkelin, jossa uudenlainen kartta tuodaan selityksineen ensimmäistä kertaa esille, olisin mielummin lukenut suomeksi, niin kartta olisi auennut helpommin. Legendaa oli aluksi tuskallista tutkia.

Tästä teemakartasta on helpommin luettavissa eri muuttujien yhtälöt, kuin esim. teemakartasta, jossa on koropleettikartta sekä symbolikartta päällekkäin. Kartasta pystyy yhdellä silmäyksellä näkemään eri värien yhtälöt legendaa lukemalla ja saamaan tarkkoja arvoja. Normaalissa teemakartassa on ehkä useampi selitys legendassa ja johtopäätöksiä pitää luoda itse. Tässä teemakartassa legendan idea on selkeä; ruudukko, jossa on eri värejä. Ruudukon oikeaan laitaan on kirjattu 18-vuotiaiden määrä (%) ja ylälaitaan maalaisväestön osuus (%). Vastaavilla laidoilla on numeroita selventämään ruudukoiden summia (ruudukossa on siis 9 ruutua). Esimerkiksi keskellä ruudukkoa on vaaleanliila väri, tämä kuvaa aluetta, jossa asuu 24,9-26,8 prosenttia 18-vuotiaita ja 55,6-72,6 prosenttia maalaisväestöä. Eli alueet jotka ovat kartassa tämän värisiä, omaavat nämä ihmismäärät.

Uskoisin, että MapInfolla pystyy luomaan kyseisiä karttoja, ehkä joku päivä itsekin luon kyseisiä karttoja . Vielä ei ole tietoja eikä taitoja, kuinka tällainen onnistuu, mutta uskon että on täysin mahdollista! Haastetta saattaisi olla mm. legendan luomisessa ja oikeanlaisen värimaailman valitsemisessa.

Lähteet:

Leonowicz, Anna (2006.) Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. https://moodle.helsinki.fi/pluginfile.php/1537276/mod_resource/content/0/KK2/Geog_033_037_spalvotas.pdf Luettu 30.1.2017.

Kahden teeman käyttö samassa kartassa, kurssikerta 2

Ciao!

Toiselle kurssikerralle oli jo paljon helpompi tulla, kun ei kymmenen tunnin lentomatka painanut enää silmissä. Jatkoimme siitä, mihin jäimme ensimmäisellä kerralla, eli MapInfon ihmeellisen maailman tutkimista. Tämän kerran tavoitteena oli luoda teemakartta, jossa esitellään kahta teemaa päällekkäin. Mielukuvituksen sai päästää valloilleen, kun valitsi teemoja karttaan, mutta toivottavaa oli, että teemat täydentäisivät toisiaan edes jollain tasolla. Toinen toistaan hullumpia yhtälöitä kävi mielessä, mutta lopulta päädyin valitsemaan Pirkanmaan maakunnan ja siellä esiintyvien työpaikkojen määrät sekä elinkeinorakenteet.

Tunnin alussa kävimme yhdessä läpi MapInfon ulottuvuuksia ja ohjelma kävi tutummaksi. Päällimmäisenä jäi mieleen se, että myös 3D-karttojen luominen onnistuu tällä ohjelmalla helposti. Vierustoverini Tuuli sai tästä pienoisen hermoromahduksen ja hetki menikin, että pääsimme takaisin kärryille ohjelman yksityiskohtiin.

Opetuksen jälkeen saimme jumpata aivojamme ja luoda teemakartan. Eli pidemmittä puheitta tämänkertaisen kartan esittelyyn. Kyseisessä kartassa on siis Pirkanmaan työpaikkojen määrät sekä elinkeinorakenteet. Kiinnostavaa tätä karttaa tehdessä oli nähdä, kuinka nämä eri teemat täydentäisivät toisiaan valmiissa kartassa. Olen tyytyväinen karttani lopputulokseen, sillä edellisellä kurssikerralla karttani värit eivät onnistuneet, joten tällä kerralla oli tärkeää onnistua luomaan helpommin luettava värimaailma.

Kuva 1. Pirkanmaan työpaikkojen määrät ja elinkeinorakenteet 2015.

Ennen kartan luomista pohdin, millainen lopputulos kartasta syntyisi. Tampereella luultavasti olisi eniten työpaikkoja ja palveluiden osuus suurin. Tampereen ympäryskunnissa luultavasti seuraavaksi eniten työpaikkoja ja sielläkin palvelut suurin elinkeino, pienemmissä kunnissa joko alkutuotanto tai jalostus hieman suurempana elinkeinona Tampereeseen verrattuna. Valmiista kartasta tuli kutakuinkin tällainen lopputulos. Tottakai hieman poikkeuksiakin löytyy, etenkin Ruovedeltä ja Orsivedeltä, jotka ovat Tampereen vieruskuntia. Näissä kunnissa ei työpaikkojen määrä ollutkaan suuri. Tämä selvenee sillä, että monet näiden kuntien asukkaista käyvät Tampereella töissä, elikkä he pendelöivät (Tilastokeskus, 2014).

Elinkeinoista suurin Pirkanmaalla on pääsääntöisesti palvelut, kuten muuallakin Suomessa. Suomessa palveluiden parissa työskentelee 74,9% ihmisistä (Tilastokeskus, 2016). Usein eniten työpaikkoja palveluiden piiristä löytyy kaupungeista ja maaseuduilla taas on enemmän alkutuotantoa. Punkalaidun nousee kartalta selvästi alkutuotannollaan esiin. Nokia taas puolestaan erottuu joukosta jalostuksen suurella prosentilla, siellähän sijaitsi aikoinaan Nokian tehdas. Karttaa tutkiessa nämä kaksi teemaa eivät toisiinsa paljon vaikuta, palvelut on suurin työllistäjä, oli kyseessä kunta jossa on paljon työpaikkoja tai sitten ei.

Mielenkiintoisen löydön tein Iivari Laaksosen blogitekstistä (Laaksonen, 2017). Hänen tekstistään löytyi kartta samalta alueelta, eli Pirkanmaalta, mutta työpaikkojen määrän sijaan kartalta löytyi alueen työttömyysaste sekä elinkeinot. Hassua oli huomata, kuinka Tampereella on korkein työttömyysaste, vaikka alueella on eniten työpaikkoja. Karttojen värit eivät menneet samalla tavalla, vaikka olisi voinut olettaa niiden välillä olevan jonkinlaista korrelaatiota. Pientä korrelaatiota kuitenkin löytyi.

 

Lähteet

Tilastokeskus (2014). Tampereen työssäkävijät. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/064_tyokay_tau_164.px/table/tableViewLayout1/?rxid=623fb62f-2934-46a1-bcb7-a31944f12aaa Luettu 28.1.2017.

Tilastokeskus (2016). Suomen elinkeinorakennehttp://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?active1=SSS&year=2016 Luettu 28.1.2017.

Laaksonen, Iivari (2017.) 2 kurssikerta sekä artikkelitehtävä 25.1.2017. https://blogs.helsinki.fi/iilaakso/2017/01/25/45/ Luettu 28.1.2017.

MapInfon harjoittelemista, kurssikerta 1

Hola!

Ihanan ja rentouttavan loman jälkeen oli mukava palata tuttuun luokkaan tutulle koneelle ja tutustua paikkatiedon ihmeelliseen maailmaan. Ensimmäisellä luentokerralla tutustuimme MapInfoon ja loimme harjoituskartan opettajan johdolla, jonka jälkeen otimme ohjat omiin käsiimme ja teimme omat koropleettikartat itse valitsemastamme aiheesta.

MapInfo olikin varsinaisen mukava ohjelma. Alun sähläyksen jälkeen (niinkun jokainen varmasi alussa sähläilee uutta ohjelmaa kokeillessa), alkoi perusteet kyseisestä ohjelmasta olemaan hallussa ja homma alkoi luistamaan. Omaa karttaa luodessani valitsin aiheeksi muunkielisten osuuden Suomessa. Mutta mikä on muunkielinen? Ainakaan hän ei ole suomenkielinen. Muunkielinen on sellainen ihminen, joka puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kartta kuvaa tilannetta vuodelta 2015.
Kuva 1. Muunkielisen väestön osuus (%) Suomessa vuonna 2015.

Ensisilmäyksellä karttaa katsoessa tulee fiilis, että onpas Suomessa paljon muunkielistä väestöä! Mutta asia selvenee sillä, että huomaa luokkajaot. Ne on nimittäin tehty luokkajaolla, joka erottaa yhden suuremman luokan erikseen, jotta kartasta tulisi helppolukuisempi ja siitä huomaisi erot kielien suhteen Suomessa. Olen tyytyväinen tähän luokkajakoon, sillä se erottaa selkeästi sen, että Suomessa on vain yksi kunta, jossa on yli 49% muunkielistä väestöä, nimittäin Utsjoki.

Kuten Iisa Hyypiä totesi omassa blogissaan (Hyypiä, 2017) että kartassa ongelmallista on asian ilmoittaminen prosenttiluvuilla, sillä pääkaupunkiseudulla asuu määrällisesti huomattavasti enemmän muunkielisiä ihmisiä kuin esim. Lapissa, sillä luvut ovat suhteutettuina kuntien kokoon. Kuten Hyypiä totesikin, olisi oivallista lisätä karttaan prosenttien absoluuttiset arvot.

Kartasta tuli mielestäni hieman epäselvä värien perusteella, sillä siitä ei erota kovinkaan hyvin kahden ylimmän luokan eroa. Täytyy siis kiinnittää selvästikin enemmän huomiota värien eroihin. Muuten värit ovat todella rauhalliset ja maltilliset. Kartasta pystyy tulkitsemaan sen, että vieraskieliset ihmiset ovat sijoittuneet rannikoille ja rajojen tuntumaan asumaan, kuten Venäjän rajan tuntumaan itään ja pohjoisessa Norjan ja Ruotsin rajalle.

Pohjoisnuoli sekä mittakaava muodostuivat selkeiksi, kuin myös legenda. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen kartan lopputulokseen, ellei kahden ylimmän luokan värejä lasketa huomioon. Innolla odottaen seuraavia kurssikertoja!

Lähteet

Hyypiä, Iisa (2017.) Ensimmäinen teemakartta: Muunkielinen väestö Suomessa 19.1.2017. https://blogs.helsinki.fi/hiisa/ Luettu 23.1.2017.