MapInfon harjoittelemista, kurssikerta 1

Hola!

Ihanan ja rentouttavan loman jälkeen oli mukava palata tuttuun luokkaan tutulle koneelle ja tutustua paikkatiedon ihmeelliseen maailmaan. Ensimmäisellä luentokerralla tutustuimme MapInfoon ja loimme harjoituskartan opettajan johdolla, jonka jälkeen otimme ohjat omiin käsiimme ja teimme omat koropleettikartat itse valitsemastamme aiheesta.

MapInfo olikin varsinaisen mukava ohjelma. Alun sähläyksen jälkeen (niinkun jokainen varmasi alussa sähläilee uutta ohjelmaa kokeillessa), alkoi perusteet kyseisestä ohjelmasta olemaan hallussa ja homma alkoi luistamaan. Omaa karttaa luodessani valitsin aiheeksi muunkielisten osuuden Suomessa. Mutta mikä on muunkielinen? Ainakaan hän ei ole suomenkielinen. Muunkielinen on sellainen ihminen, joka puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kartta kuvaa tilannetta vuodelta 2015.
Kuva 1. Muunkielisen väestön osuus (%) Suomessa vuonna 2015.

Ensisilmäyksellä karttaa katsoessa tulee fiilis, että onpas Suomessa paljon muunkielistä väestöä! Mutta asia selvenee sillä, että huomaa luokkajaot. Ne on nimittäin tehty luokkajaolla, joka erottaa yhden suuremman luokan erikseen, jotta kartasta tulisi helppolukuisempi ja siitä huomaisi erot kielien suhteen Suomessa. Olen tyytyväinen tähän luokkajakoon, sillä se erottaa selkeästi sen, että Suomessa on vain yksi kunta, jossa on yli 49% muunkielistä väestöä, nimittäin Utsjoki.

Kuten Iisa Hyypiä totesi omassa blogissaan (Hyypiä, 2017) että kartassa ongelmallista on asian ilmoittaminen prosenttiluvuilla, sillä pääkaupunkiseudulla asuu määrällisesti huomattavasti enemmän muunkielisiä ihmisiä kuin esim. Lapissa, sillä luvut ovat suhteutettuina kuntien kokoon. Kuten Hyypiä totesikin, olisi oivallista lisätä karttaan prosenttien absoluuttiset arvot.

Kartasta tuli mielestäni hieman epäselvä värien perusteella, sillä siitä ei erota kovinkaan hyvin kahden ylimmän luokan eroa. Täytyy siis kiinnittää selvästikin enemmän huomiota värien eroihin. Muuten värit ovat todella rauhalliset ja maltilliset. Kartasta pystyy tulkitsemaan sen, että vieraskieliset ihmiset ovat sijoittuneet rannikoille ja rajojen tuntumaan asumaan, kuten Venäjän rajan tuntumaan itään ja pohjoisessa Norjan ja Ruotsin rajalle.

Pohjoisnuoli sekä mittakaava muodostuivat selkeiksi, kuin myös legenda. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen kartan lopputulokseen, ellei kahden ylimmän luokan värejä lasketa huomioon. Innolla odottaen seuraavia kurssikertoja!

Lähteet

Hyypiä, Iisa (2017.) Ensimmäinen teemakartta: Muunkielinen väestö Suomessa 19.1.2017. https://blogs.helsinki.fi/hiisa/ Luettu 23.1.2017.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *