Tulvaherkkyys ja järvisyys, kurssikerta 3

Tere!

Tällä kurssikerralla iski todella käsitys siitä, että tämä on paikkatiedon kurssi. Tehtävien taso nousi ja enää ei perustiedoilla pärjätty. Paljon uusia tietoja ja taitoja tuli esille ja kärryiltä tippuminen oli ennemminkin edellytys. Aluksi seurasimme harjoituskartan avulla, kuinka MapInfoon tuodaan mm. excel-taulukoita ja kuinka tietokantoja yhdistellään. Dataa tietokantoihin oli tämän kerran aihe ja tunnilta muodostui seuraavanlainen kartta:

Valuma-alueiden tulvaherkkyys sekä järvisyys Suomessa 2016.

Mitä sitten kartta esittää? No tietenkin Suomea ja siellä olevien valuma-alueiden tulvaherkkyyttä sekä järvisyyttä. Suomi on tunnettu tuhansien järvien maana ja meillä onkin yli 188 000 vesialuetta, joita kutsutaan järviksi (YLE, 2015). Vesistö-alueita taas on hieman vähemmän, päävesistöalueita on 74 kappaletta, jotka on edelleen jaettu pienemmiksi alueiksi, mutta niiden lukumäärä ei ylitä järvien määrää (Metatietopalvelu, 2016).

Suomen vesistöalueet tuppaavat tulvimaan, etenkin keväisin lumien sulettua. Pohjanmaalla, mikä erottuu kartasta etenkin Kalajoen sekä Siikajoen osalta, tulvaindeksi on korkea (180-1100). Pohjanmaa on laakeaa maastoa eikä alueella ole paljon järviä, mitkä tasaisivat suurta virtaamaa. Keväisin lumet sulavat koko joen varrelta kutakuinkin samaan aikaan, mikä aiheuttaa rajuja tulvia alueelle. Kartalla on yksi alue, missä on kaikista korkein tulvaindeksi (1100-1100), mutta sitä on kartalta mahdotonta löytää. Lieneekö syynä siihen pylväsdiagrammit, värimaailma vai itse kartan lukija. Mutta kartalta kuitenkin pystyy lukemaan, että rannikot tulvivat kaikista eniten.

Mikä sitten aiheuttaa näiden alueiden tulvimisen? Yksi syy löytyy alueilta, joissa on alhainen tulvaindeksi. Näillä alueilla sijaitsee nimittäin suurin osa Suomen järvistä, kuten Saimaa ja Päijänne. Näistä suurista järvistä vesi laskee ajan kuluessa mereen, jolloin vesi lähtee virtaamaan jokia pitkin pois päin ja joet sitten tulvivat erilaisista syistä, kuten sulamisvesistä tai luonnon muodostamista padoista. Pohjois-Suomessa on sekä alhainen tulvaindeksi sekä alhainen järvisyys, Inarijärven ympäristö erottuu kartasta edukseen järvillään.

Kyseisestä kartasta voidaan helposti yhdellä silmäyksellä tutkia, missä tulvii ja missä on järviä. Nämä kaksi asiaa kun osaa yhdistää, saadaan selville näiden välinen suhde, eli järvisyys voisi mahdollisesti aiheuttaa tulvia. Kartta voidaan melko karkeasti jakaa keskeltä kahteen osaan; vasemmanpuoleinen Suomi tulvii ja idässä taas on järviä.  Kurssitoverini Tanja Palomäki blogissaan (Palomäki, 2017) kiteyttää hyvin tulvien idean ”pienien valuma-alueiden tulvaindeksiä nostaa pieni järvisyys prosentti, koska vesi ei ”pysähdy” vaan pyrkii koko ajan liikkeelle kerääntyen pääuomaan.”

 

Lähteet:

YLE (2015.) Järvet. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/jarvi Luettu 2.1.2017.

Metatieto (2017.) Valuma-aluejako. http://metatieto.ymparisto.fi:8080/geoportal/catalog/search/resource/details.page?uuid=%7B343C40A6-D0ED-4B6A-BA77-2724A48A3BD3%7D Luettu 2.1.2017.

Palomäki, Tanja (2017.) 3. Kurssikerta 2.1.2017. https://blogs.helsinki.fi/ptanja/ Luettu 2.1.2017.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *