Ruutuja ja rasterikarttoja, kurssikerta 4

Salut!

Tällä kurssikeralla käsittelimme siis ruutuja ja rasterikarttoja, sekä opin kantapään kautta, että karttoja TÄYTYY tallentaa jatkuvasti. Teimme yhdessä pari harjoitusta rasterikartoista ja sen jälkeen saimme itse kokeilla erilaisia aineistoja sekä ruutukokoja. Yhdessä työskennellessämme teimme kartan 500mx500m ja kokeilinkin 1000mx1000m karttaa, mutta tämä lopputulos ei näyttänyt hyvältä, tiedot eivät olleet niin tarkkoja sekä kartan lopputulos oli mielestäni epäselvä. Eli päädyin kartassani 500mx500m ruudukkoon ja aiheeksi valitsin pääkaupunkiseudun 18-24 vuotiaat. Pääkaupunkiseudun karttaan kuuluvat tässä tapauksessa siis Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Tältä näytti tämänkertainen karttani;

Pääkaupunkiseudun 18-24 vuotiaat. Tilastokeskus 2013.

Kartasta tuli mielestäni hyvin selkeä sekä informatiivinen, värit ovat helposti luettavissa ja eri arvot eroittuvat hyvin. Nuoret ovat pääsääntöisesti sijoittuneet Helsingin kantakaupunkiin. Tikkurilan suuntaan on kehittynyt myös nuorien keskittymä luultavasti junaradan ansiosta, sillä sieltä on hyvin nopea ja kätevä päästä Helsignin keskustaan vartissa. Otaniemikin eroittuu kartasta Teekkarikylänsä ansiosta. Hyvin vähän nuoria asuu Espoon sekä Vantaan ulkorajoilla, Itä-Helsinki on myös tyhjä nuorista. Miksi nuoret ovat sijoittuneet näille alueille? Itse iältäni tuohon luokkaan kuuluvana pohdin, että nuoret haluavat asua lähellä kaikkea, eli Helsingin keskustan kupeessa. Jos tämä ei onnistu, niin sellaisella alueella, mistä on hyvät kulkuyhteydet keskustaan.

Sonja Koiviston blogista (Koivisto, 2017) löysin samasta aiheesta tehdyn kartan, johon oli lisätty hienosti Helsingin Yliopiston kampuksia. Tässä kartassa oli siis pyritty löytämään korrelaatiota näiden väliltä ja mielestäni sellaista hieman löytyy. Monet, juuri 18-24 vuotiaat nuoret, käyvät yliopistoa ja mielellään asuvat lähellä kouluaan. Olisin myös itsekin voinut lisätä karttaan hieman lisäinfoa, joka olisi pyrkinyt selittämään nuorten sijoittumista, kuten kaupunginosien nimiä sekä suurimpia keskuksia ja ehdottomasti kuntien nimet. Joku, kuka ei ole tältä seudulta ei ehkä tiedä, missä on Helsinki.

Tämä luomani kartta esittää absoluuttisia arvoja ja mielestäni se ei tässä ole kovinkaan kannattavaa. Lehtosen Pyryn (Lehtonen, 2017) luomassa kartassa näkyy ulkomaalaisten absoluuttiset arvot pääkaupunkiseudulla ja ne ovat keskittyneet myöskin kantakaupunkiin. Legendoja vertailemalla arvot eivät kuitenkaan ole samat, mutta äkkiseltään värejä katsottuna näyttäisi että sekä nuoria että ulkomaalaisia on hyvin paljon. Tässä tilanteessa olisi kannattavampaa käyttää suhteellisia arvoja, että saisi todellisemman kuvan, paljon alueella asuu nuoria. Todelliset keskittymät tulisivat silloin paremmin esiin. Karttaa voisi käyttää tilanteissa, kun halutaan tietää tarkasti, paljon nuoria asuu ja missä.

 

Lähteet:

Koivisto, Sonja (2017.) Ajatuksia ruututeemakartoista 8.2.2017. https://blogs.helsinki.fi/kosokoso/ Luettu 13.2.2017.

Lehtonen, Pyry (2017.) 4. kurssikerta, ruututeemakartta 9.2.2017. https://blogs.helsinki.fi/lepylepy/ Luettu 13.2.2017.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *