3xMaanjäristykset, kurssikerta 6

Bula!

Jos olisin opettaja, laiska sellainen, voisin opettaa maanjäristyksistä googlailemalla karttoja internetistä, heijastaa ne seinälle ja selittää niistä. Googlailemalla löytyy mm. tällaisia karttoja:

Maailman maanjäristysalueet luokiteltuna neljään luokkaan. Lähde: ReasearchGate.

Kartassa näkyvät selkeästi maanjäristysalueet eri väreillä, punaisella alueet, joissa ilmenee eniten maanjäristyksiä ja valkoisella alueet, joissa järistyksiä ei ilmene. Tämä kartta kuvaa selkeydellään, missä on järistyksiä, mutta jättää kertomatta, voisiko järistyksiä esiintyä näillä valkoisilla alueilla. Sen takia olisin ahkera opettaja, joka loisi ajankohtaisia karttoja ja laajempia kokonaisuuksia näiden vaarallisten, maata järistyttävien ilmiöiden esiintymisestä. Aloittaisin kertomalla voimakkuudeltaan erilaisista järistyksillä…

Richterin asteikko. Lähde: Wikipedia.

… ja näyttäisin kartan, jossa näkyy yli 6,0 magnitudin järistyksiä yli 10 vuoden ajalta. Tämä loisi kuvan oppilaille, missä päin maailmaa voimakkaita järistyksiä ilmenee. Pointtinahan kartassa on voimakkaat järistykset, eli mitkä todella tuntuvat ja näkyvät ympäristössä. Jo tässä vaiheessa, voisi hieman kysellä, että tuleeko järistyspallojen muodostamista rajoista mieleen mitään ja johdatella heitä siihen seikkaan, että maanjäristyksiä tapahtuu erityisen paljon litosfäärilaattojen rajoilla. Maanjäristykset johtuvat siis litosfäärissä tapahtuvista liikkeistä, kun kitka purkaantuu laattojen välillä äkillisesti liikautaen laattoja. Maanjäristyksiä ilmenee myös tulivuorien purkautumisen yhteydessä ja tietenkin, jos avaruudesta tipahtaa hieman isompi meteoriitti maahan niin maa tärisee. Jokisen blogissa (Jokinen, 2017.) oli täysin sama kartta, mutta pienemmillä palloilla. Mielestäni näiden kahden pallokoon välimuoto olisi sopiva esittämään maanjäristyksiä.

Maailmassa rekisteröidyt maanjäristykset 1.1.2002 eteenpäin aina 21.2.2017 asti, jotka ovat rajuudeltaan yli 6,0 magnitudia. Lähde: Northern California Earthquake Data Center (2017.)

Kun oppilaille on tullut kuva maanjäristyksien esiintymisestä, tätä mielikuvaa voisi selkeyttää näyttämällä karttakuvaa yhden päivän aikana tapahtuneista järistyksistä, jotka ovat olleet voimakkuudeltaan yli 1,0 magnitudia. Näitä heikkoja järistyksiä havaitaan vain laitteilla, jos silloinkaan. Karttakuva toisi selkeästi ilmi sen, että ympäri maailmaa tapahtuu jatkuvasti heikkoja, kuin myös voimakkaampiakin, maanjäristyksiä.

Maailman maanjäristykset 1.1.2016, jotka ovat kovuudeltaan yli 1.0 magnitudia. Lähde: Northern California Earthquake Data Center (2017.)

Kun perustiedot alkavat olemaan selvillä, voi paneutua vaarallisimpiin maanjäristyksiin, jotka valitettavasti ovat uutisissa turhan tiuhaan, eli maanjäristyksiin, jotka ovat voimakkuudeltaan yli 8,0 magnitudia. Näistä seuraa täydellinen tuho, kuten jokainen varmasti muistaa Japanissa vuonna 2011 tapahtuneen katastrofin (järistys 9,0 magnitudia). Löysin Laaksosen blogista (Laaksonen, 2017.) samasta aiheesta tuotetun kartan eri pohjalla ja mielestäni tämä kartta on paljon selkeämpi. Valitsin omaan karttaani isot pallot, sillä nämä järistykset ulottuvat laajalle alueelle.

Maailmassa esiintyneet maanjäristykset 1.1.2002 eteenpäin aina 21.2.2017 asti, jotka ovat olleet rajuudeltaan yli 8,0 magnitudia. Lähde: Northern California Earthquake Data Center (2017.)

Tässä vaiheessa toivoisin, että oppilaani olisivat oppineet hienojen karttakuvieni avulla paljon uutta tietoa maanjäristyksistä ja osaisivat hahmottaa tämän maailmanlaajuisen ilmiön.

Lähteet:
Northern California Earthquake Data Center (2017.) Maanjäristyksien tietoja. http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html Luettu 22.2.2017.

ReasearchGate (2017.) Earthquake zones. https://www.researchgate.net/figure/278727183_fig1_Figure-1-Earthquake-zones Luettu 22.2.2017.

Wikipedia (2017.) Richterin asteikko. https://fi.wikipedia.org/wiki/Richterin_asteikko Luettu 22.2.2017.

Laaksonen, Iivari (2017.) 6. kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/iilaakso/ Luettu 23.2.2017.

Jokinen, Vilja (2017.) Kurssikerta 6: GPS-paikannusta, pistekarttoja ja hasardeja. https://blogs.helsinki.fi/jokinenv/ Luettu 23.2.2017.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *