Vieraasta päästä -palsta: Tuoreen tuomarin huomioita

Julkaistu alunperin Palveluskoirat-lehdessä 9/2012, s.5.

Sain ylituomaripätevyyden sekä arvosteluoikeuden palveluskoirien haku- ja käyttäytymiskokeisiin syksyllä 2010, joten olen ehtinyt saada kokemusta tuomaroinnista kahdelta koekaudelta. Kahdesta asiasta olen ilahtunut: käyttäytymiskokeissa usein osoitettu koirien korkea koulutustaso ja henkilöetsinnässä ohjaajien ystävällinen koiran ohjaaminen. Toki käyttäytymiskokeissa on myös osaamattomia suorituksia ja henkilöetsinnässä kaikki koirat eivät välttämättä tee parasta yhteistyötä ohjaajien kanssa; silti molemmissa mainituissa kohdissa näkyy positiivisen kehityksen suunta. Joskus suorituksista saa sellaisen mielikuvan, että kokeeseen ilmoittaudutaan, kun koiralla koetaan olevan kyseiseen luokkaan tarvittava osaaminen. Henkilöetsinnän kuuluu kuitenkin olla ohjaajan johdolla tapahtuvaa, suunnitelmallista työskentelyä, joten olen kaivannut suorituksiin ohjaajan omaa osaamista koirakon parhaan osaamisen esittämiseksi.

Koen, että itselleni on kilpailijana ollut arvokasta harjoitella hakuryhmässä, jossa harjoitteleva, tuolloin itsekin hakukokeissa kilpaillut tuomari (terveisiä!) on tuonut kaikkeen tekemiseen hiljaista tietoa hyvistä käytännöistä kokeessa toimimisesta sekä näkemystä koeohjeen tulkinnasta. Muita tapoja hankkia kokeessa toimimisen tietoja ja taitoja on osallistua koulutuksiin ja kokeiden järjestämiseen. Kannustan lämpimästi kokeisiin valmistautuvia ohjaajia tulemaan kokeisiin maalimiehiksi – kilpailijoiden suoritusten katsominen on varsin opettavaista. Hakukokeisiin valmistautuville, aloitteleville ohjaajille on myös hyötyä koulutuksesta, joka keskittyy kokeen osa-alueiden harjoittelemiseen ohjaajan näkökulmasta. Kokeilin kesällä tällaista valmistavaa kurssia, ja näin sen varsin hedelmälliseksi. Lisäksi yhdistysten olisi mahdollista järjestää koetoimintaan tutustuttavia ja koeohjetta avaavia keskustelutilaisuuksia. Pitkään palveluskoiratoimintaa harrastaneita kilpailijoita haluan myös kannustaa osallistumaan tuomarikoulutukseen, joka on loistava oman osaamisen kehittämisen tapa. Siihen sisältyvät harjoitusarvostelut keskusteluineen ovat aina opettavaisia ja niihin kannattaa panostaa.

Verkossa harrastajilla on loistava mahdollista saada lisäosaamista oman ryhmän ulkopuolelta. Esimerkiksi Facebookiin vastikään perustetussa Hakuharrastajat-ryhmässä on käyty vilkasta keskustelua henkilöetsintään liittyvistä asioista. Tuomarin näkökulmasta on hyödyllistä havainnoida, minkälaiset asiat aiheuttavat pohdintaa kilpailijoiden keskuudessa. On toki sääli, että kilpailijat pohtivat asioita keskenään. Olisi luontevaa ja mielekästä, että heränneistä kysymyksistä – joista on ehkä paikoitellen keskusteltu vuosia – toimitettaisiin keskitetysti julkinen kysymys-vastaus-palsta verkkoon. Siihen kannattaisi myös lisätä ne kaikki koeohjeen tarkennukset, joita on vuosien aikana julkaistu Palveluskoirat-lehdessä. Kun epävirallisille palstoille kirjoittajat, myös tuomarit, ovat yksityishenkilöitä näkemyksineen ja tulkintoineen koeohjeista, toimitettu palsta tukisi sen lukijoiden koeohjeen tuntemuksen kehittymistä ja saattaisi jopa tuoda ajan kanssa koeohjeisiin tarkennusta.

Keskustelu jatkukoon!

Verkkokeskustelua verkkokeskustelusta

Syksyn Yliopistopedagogiikka I -kurssilla Kumpulassa on keskusteltu (verkko)keskustelun soveltuvuudesta oppimismenetelmäksi tietylle tieteenalalle ja erityisesti eksakteihin luonnontieteisiin. Osallistujat toivoivat esimerkkejä onnistuneista verkkokeskusteluista Kumpulan kampuksen tieteenaloilta. Keräsin muutamia omia tietojenkäsittelytieteen esimerkkejäni tähän:

  • Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt: 10 viikkoa kestänyt verkkokurssi, jolla osallistujat tuottivat 3 blogimerkintää viikottain ja hyödynsivät toistensa merkintöjä omien töidensä lähteinä. PDF ja huomattavan hermostunut :) esitys konferenssista videolla
  • Aineenopettajan tietotekniikka: Viikkosykleihin ja sekä lähi- että verkkotyöskentelyyn perustunut aineopintojen kurssi, jolla verkkokeskustelua hyödynnettiin lähitapaamisen asian prosessointiin ja muistiinpanojen kurssiyhteisön sisäiseen jakamiseen yhteiseksi hyödyksi. PDF ja kurssin esittely sulautuvan opetuksen seminaarissa
  • Tieteellinen kirjoittaminen (LuK-tutkielma): Opiskelijat tuottavat kurssin kuluessa parin sivun esseen, 10-sivuisen aineen ja 20-sivuisen tutkielman siten, että edelliset tuotokset toimivat välivaiheina seuraaviin. Työskentely tapahtuu kuuden opiskelijan ohjausryhmissä, tyypillisesti ryhmä- ja henkilökohtaisin ohjaajatapaamisin. Ryhmässäni verkkokeskustelua hyödynnettiin kunkin osallistujan väliversioiden julkaisu- ja kommentointipaikkana, jossa vertais- ja ohjaajan antamat palautteet säilyivät ja niihin pääsi myöhemminkin palaamaan; samoin osallistujat hyödynsivät muiden ryhmäläisten saamia palautteita omien töidensä kehittämisessä.

Matematiikan ja tilastotieteen laitoksella on käytetty verkkokeskustelua työskentelymenetelmänä esimerkiksi ratkaisuvaihtoehdoista keskusteluun joko opiskelijoiden kesken tai opettajan kanssa. Juha Oikkosen esitys aiheesta (verkko-)opetuksen iltapäivästä 2009 löytyy videolta. Matematiikassa haasteen verkossa keskustelulle tuo kaavojen esittämisen tarve. Kaavojen tuottamista tukemaan HY-Moodleen on lisätty kaavaeditori nimenomaan matemaatikkojen toiveesta.

Muitakin esimerkkejä toivon kuulevani ja mielellään muista Kumpulan aineista; kerro siis kokemuksesi tai kommentoi näitä tässä esitettyjä!

Viime hetken opetusvalmisteluja

“Blackboardista luovutaan” – sanapari, johon on helppo alkaa kyllästyä. Sillä Blackboardhan on edelleen ahkerassa käytössä. Omasta, tukitoimenpiteitä suunnittelevasta näkökulmastani Blackboardin käyttö voisi jo alkaa vähentyä, sillä onhan tätä jo pitkään puitu, ainakin monta viikkoa :) Mutta opettajien kannalta on menossa edelleen se sama lukuvuosi, jonka aikana Blackboard saa olla vielä normaalissa opetuskäytössä.

Normaaliin opetuskäyttöön kuuluu uusien kurssialueiden luonti. Opettajat vaikuttavat valmistelevan opetustaan usein viime hetkillä, ainakin opetukseen käytettävien verkkoalueiden avaamisista päätellen. Uusia bb-jaksoja luotiin varsinkin alkuvuodesta vielä useita, ja uusi piikki lienee tiedossa väliviikolla maaliskuun alussa. Kokemusten perusteella näitä piikkejä on sekä Blackboardin että Moodlen osalta joka periodin alussa. Oletus onkin, että nyt luotavat uudet alueet tehdään heti alkavaan opetukseen, ja syksyn opetusta ei vielä valmistella. Olemme tällä viikolla keskustelleet, miten ja milloin uusien bb-jaksojen luontia pitäisi (teknisesti) rajoittaa. Syksyn opetukseen kun bb:ia ei haluttaisi enää päästää. Päädyimme edelleen tarkkailemaan tilannetta, ja puutumme tarvittaessa tilanteeseen nopeastikin, kun helppo tekninen rajoituskeino löytyi.

Mutta mikä näkökulma teknisiin rajoitteisiin pitäisi ottaa: aikainen tekninen rajoittaminen ja yksittäisten kurssien salliminen käsin, mistä tulee ylläpidolle käsityötä, vai myöhäinen tekninen rajoittaminen, jota edeltää käyttäjien jatkuva muistuttelu oikeastaan-jo-kielletyistä toimenpiteistä, mistä tulee ylläpidolle käsityötä? Kummasta tulee loppukäyttäjälle vähemmän paha mieli, ja mikä on palvelun kannalta mielekkäintä?

Välineestä toiseen

Alkuviikosta löysin aivan loistavia lähteitä oppimisympäristöjen vaihtoihin liittyvistä kokemuksista. Oli opettajien mielipiteitä, opiskelijakyselyjä, ylläpidon kokemuksia, pari lopputyötäkin (joissa kyllä oli hieman toivomisen varaa :). Parasta näissä oli, että poikkeuksetta kaikki Blackboard-Moodle- ja WebCT-Moodle-vertailut olivat Moodlen eduksi! Erityisesti opiskelijakyselyissä näkyneet perustelut olivat selkeitä. Keräsin kaikki artikkelit Moodle-alueelle yhteen sanasto-työkaluun ja työstän niistä kevään mittaan blogimerkintöjä OK:n tukisivustoille ja Opettajan oppaaseen linkitettäväksi.

Tällä viikolla ihmettelin myös Moodlen käyttöä tilastojen valossa; eniten HY-moodlea näytetään käytettävän tiedostojen eli kurssimateriaalien jakamiseen (huoh!). Kurkkasin meidän omien palikoiden (wiki ja palautuskansio; yhteisöllisyyttä lisääviä) käyttötilastot, myös tiedekunnittain, ja osittain olin ilahtunut, osittain en. Tilastoista lisää ensi viikolla, sillä en vielä päättänyt, mitä tiedoista voi neutraalisti julkaista.

Sulautuvan opetuksen seminaarissa meillä on pe 12.3. Second Life -aiheinen työpaja. Sen ilmoittautumisten väliaikatilanne on häkellyttävä 41 ilmoa! Tieto aiheutti pientä kaaosta, sillä työskentelytavat oli ajateltu pientä porukkaa varten. Eihän Hupnet kestä 40 yhtäaikaista Second Life -yhteyttä ja mihin me mahdutaan ja miten ohjaajat riittävät… Mutta siis HIENOA, että SL edelleen (vai jo?) herättää kiinnostusta!

Kehittäjää etsimässä, versio 2

Viime viikon ensimmäinen perjantaipohdinta aktivoi ajatuksia mielenkiintoisella tavalla. Tallennettuani merkinnän ja suljettuani koneen muistin vaikka mitä, mitä olin tehnyt viikon aikana. Harkitsin jopa koneen uudelleen avaamista (not!). Muistaminen ja pohdinta jatkui koko kotimatkan ja vielä kotonakin, joten otin tarralapun ja tein muistiinpanoja.

Kehittämistyö onkin paljolti kirjoittamista – dokumentointia, tiedon jäsentämistä ja jakamista – asioiden edistämistä. Tehtyjen töiden pohdinnasta pääsee sujuvasti tekemättömiin töihin, ja siihen, miten seuraavaksi voisi käsittelemäänsä asiaa edistää. Viime viikolla kirjoitin paljon blogeihin. Tällä viikolla pyrin lisäämään niiden näkyvyyttä. Lisäsin siis joukon OK:n palvelusivustoja (kolmella kielellä) yliopiston blogihakemistoon. Samoin linkitin blogeja keskenään, keräsin ajankohtaistietoa kevään tapahtumista ja lähetin yhteenvedon opetusteknologia-listalle. Miten OK:n näkyvyyttä voisi vielä lisätä, vai onko näkyvyyttä jo sopivasti?

Palasin tällä viikolla myös viimesyksyiseen, laajaan verkkokyselyyn yliopiston Blackboard-opettajille. Kävin vapaat kommentit läpi uudestaan ja luokittelin niiden tukitarpeet. Suodatin tiedot vielä tiedekunta kerrallaan ja jaoin tukitarpeet kunkin tiedekunnan verkko-opetuksen tukihenkilölle. Onneksi suuressa osassa tiedekuntia on päätoiminen, tiedekuntatasoinen verkko-opetuksen kehittäjä, johon voin olla yhteydessä. Niissä tiedekunnissa, joissa sopivia tukihenkilöitä ei ole, sovelsin tuntemiani kontakteja, kuten opintosuunnittelija tai pedalehtori. Tällaiset tiedekunnat ovat kuitenkin potentiaalisesti ongelmallisia verkko-opetuksen käytössä, sillä heillä ei välttämättä ole systemaattisia verkko-opetuksen tavoitteita, linjaa tai yhteisiä välineitä. Tutkailin nimittäin myös alkaneen lukukauden aikana Blackboardiin kirjautuneiden opettajien listaa, ja siinä osa tiedekunnista näkyi hyvin edustettuina. Seuraamme Blackboardin käyttöä kevään ajan tehostetusti, ja tästäkin on tulossa opettajille tiedotusta. Se jää ensi viikkoon.

Tällä kahden kerran kokemuksella olen vielä alkuinnostunut viikkomuistelon tekemisestä; saa nähdä mikä on tilanne lukukauden lopulla. Prof. Paakkia lainatakseni: “Projektin innostunutta aloitusta arvokkaampaa on sen kunniakas loppuun saattaminen” – ja tässä tapauksessahan tarkoitus on muodostaa perjantaikirjoittamisesta jopa käytäntö.

Kehittäjää etsimässä

Ilmoittauduin viime keväänä kansalliseen Kehittäjää etsimässä -työpajaan, ja ilmoittautuessani en yhtään tiennyt, mihin olin menossa. Nyt työpaja on päättynyt, ja minä olen kehittynyt. Kokemus oli työteliäs, opettavainen; hyödyllinen ja palkitseva. Erään lähitapaamisen loppupohdinnassa kuvasin työskentelyä henkiseksi hieronnaksi. Me työstimme omia työtehtäviämme työpaikan ulkopuolella uusien ihmisten kanssa, ja katsoimme töitämme eri perspektiivistä kuin tavallisesti. Yhdellä sanalla työpajaa voisi kai kutsua työnohjaukseksi, mutta se oli kyllä paljon muutakin; verkostoitumista, keskusteluja, kurottamista, itsensä haastamista. Suunnitelmissa onkin toteuttaa jotain vastaavaa Helsingin yliopiston sisäisesti ensi vuonna, yhdessä muiden työpajaan osallistuneiden HY:läisten kanssa.

Viimeisessä lähipäivässä viime viikolla joku kertoi pohtivansa aina työviikon lopuksi, mitä oli viikolla tehnyt. Tekemisten kirjaaminen tuo työtehtäviä myös itselle näkyviksi, ja niihin on helppo palata myöhemmin. Ajattelin silloin itsekseni, että onpas hyvä idea; pitäisi vaan saada toteutetuksi. Tässä ensimmäinen viikkomuistiinpano. Toivon itsekseni, että saan tehtyä näitä enemmänkin.

Alkuviikosta tein viimeiset Kehittäjää etsimässä -tehtävät eli kurssipalautteen, uuden itsearvioinnin opetuksen kehittäjänä sekä viimeisen lokimerkinnän (joka jäi vähän kesken… jos vaikka ensi viikolla sitä jatkaisi). OK:n porukalla kokoonnuimme pohtimaan vuoden toimintasuunnitelmaa, ydintoimintoja ja katselimme myös alustavaa budjettia. Lienemme lähdössä keskustakampuksen kirjastotyömaan alta väistötiloihin Teollisuuskatu 23:een (home, sweet home! – sieltä TKTL muutti pois 2004), mutta muuten asia on vielä auki. Kokoonnuimme pienellä porukalla keskustelemaan työasema- ja verkkopalvelujen esteettömyydestä, ja osallistuin tapaamiseen Moodlen näkökulmasta. Mukaan oli kutsuttu myös näkövammainen opiskelija, ja oli todella hyödyllistä nähdä hänen käyttävän Moodlea ääniohjauksella ja pistekirjoitusnäytöllä! Tuon kokemuksen perusteella muokkasin tapaamisen jälkeen opettajan oppaan sivua esteettömyydestä, ja Kristiina kääntää sen englanniksi. Kirjoitin aiheesta Moodle-blogiin merkinnän, ja vastaavan englanninkielisen julkaisen kun saan linkit siinä kuntoon.

Loppuviikosta työstimme Marjan kanssa ITK-esitykseemme liittyvää taustakyselyä työhön liittyvien verkostojen hyvistä ja huonoista ominaisuuksista, ja saimme Jeren innostumaan mukaan. Keksimme selvittää tukiverkoston sisäisiä vertaisverkostoja, ja hyödynnämme tulosta esityksessämme. Totesin juuri, että tämä päivä on mennyt harvinaisen blogipainotteisesti. Olen kirjoittanut neljään blogiin ja oikeastaan viidenteenkin – Signaali-blogin merkintää ei vaan vielä ole julkaistu. Lisäksi wiki, skype, etherpad ja elomake ovat olleet tehokäytössä. Olen tällä viikolla sekä pohtinut verkostoja ja verkostoitumista että verkostoitunut, sillä kävin eilen Murha Heurekassa -näyttelyn avajaisissa (ja pääsin taas ihailemaan Tiedettä pallolla – vau!). Käynnistä on toivottavasti myös tukiverkostolle hyötyä myöhemmin!

Ohtu-projekteilla Moodleen lisätyövälineitä

Moodle, ohtu-projekti, ryhmätyö, verkkokeskustelu, annotointi

Keväälle 2009 muotoilin ohtu-projektin aiheeksi Moodleen lisäpalikan syksyn 2008 jTKT-kurssin kokemusten perusteella kaivattuun tarpeeseen. Moodlessahan kaikki tehtävät ovat yksilötoimintaa ja vuorovaikutusta yhden opiskelijan ja opettajan välillä, ja palautetut työt ja palautteet ovat näkyvissä vain opiskelijalle itselleen. Tähän halusin parannukseksi ryhmäpalautustyökalun, jolla opiskelijat lisäksi voivat ryhmäytyä haluamansa kokoisiin ja aiheisiin ryhmiin. Ryhmä palautti työn pari viikkoa sitten, ja esittelimme sitä myös saman tien kansallisessa Moodle-ringissä. Continue reading “Ohtu-projekteilla Moodleen lisätyövälineitä”

Vuoden 2008 päättyessä – katsaus kuluneeseen

  • Rauhaisia joulun pyhiä ja menestystä tulevalle vuodelle 2009 kaikille ystäville ja sukulaisille!
  • Jag önskar alla mina vänner och släktingar en riktigt fridfull julhelg och ett framgångsrikt nytt år!
  • Seasons greetings to all my friends in Finland and abroad!

Terveisiä ja joulun tunnelmaa Tallinnan joulutorilta joulukuun alusta:

tallinnantori2.jpg
Continue reading “Vuoden 2008 päättyessä – katsaus kuluneeseen”