Verkkokirjoittamisen treeniä

Kuva: Sirke Pekkilä

On se niin hienoa kun kuulen huippututkijan tai –asiantuntijan kertovan mediassa uudesta tutkimustiedosta ja sen vaikutuksesta elämäämme, maailmaamme ja yhteiskuntaamme. Ilahdun joka kerta kun näen, miten professori ja akateemikko Markku Kulmala havainnollistaa kaikille suomalaisille televisiouutisissa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä uuden tutkimustiedon avulla tai kun aivotutkija Minna Huotilainen kertoo yleistajuisissa artikkeleissaan järkevien työskentelytapojen ja levon merkityksestä aivojen hyvinvoinnille. Tarvitsemme kaikki uutta tietoa ja tutkimusta. Se avulla muutamme maailmaa ja itseämme.

Verkkokirjoittaminen on keskeinen nykypäivän keino kommunikoida siitä, mikä on meille tärkeää. Kommunikoimme ja otamme kantaa verkossa asioihin, jotka koemme merkityksellisiksi yhteisössämme ja maailmalla. Tutkijoiden näkyminen ja kuuluminen verkossa kertoo myös yhteiskunnassamme näkyvästä tiedosta ja sivistyksestä.

Nykypäivän media, some ja verkko ovat myös yhä vaativampia haasteita asiantuntijoille ja tutkijoille. Astuessamme arvostetuimpiin kirjakauppoihimme, meitä ei valitettavasti ole vastassa yhteiskuntamme tutkimuksen ja osaamisen terävimmän kärjen opukset, vaan tositeeveen ja viihteen suosikkien elämänkerrat. Tietokirjat saavat taistella olemassaolostaan kirjakauppojen perimmillä hyllyillä.

Se miten aktiivisesti, selkeästi ja kiinnostavasti pystymme tiedosta viestimään, on kiinni meistä itsestämme. Uuden laaja-alaisemman viestinnän, verkkoviestinnän, verkkokirjoittamisen ja -vuorovaikutuksen taidot ovat yhä tärkeämpi osa tulevaisuuden asiantuntijan ja tutkijan kompetensseja. Kiitokset erityisesti Kimmo Svinhufvudille Helsingin yliopistossa laadukkaasta akateemisen verkkokirjoittamisen kurssista, jonka avulla olen päässyt verkkokirjoittamisen äärelle. Kiitos myös monialaiselle tutkija- ja asiantuntijaryhmällemme tosi innostavista ja vireistä keskusteluista.

Asiantuntijoina ja tutkijoina saamme olla kiitollisia akateemisesta koulutuksestamme ja työstämme. Saatuamme hyvän koulutuksen ja työkokemusta, on velvollisuuteemme panna hyvä kiertämään. Tutkijoina ja asiantuntijoina tehtävämme ja eettinen velvollisuuteemme on edistää hyvää elämää, parempaa yhteiskuntaa ja sivistystä.

Tutkijan ja asiantuntijan työ jää puolitiehen, jos tutkimuksesta ja työn tuloksista ei pysty kertomaan myös kansantajuisesti laajalle yleisölle. Oleellinen osa nykypäivän tutkijan ja asiantuntijan työtä on pystyä oman asiantuntijayhteisönsä lisäksi kertomaan työstään, uudesta tutkimuksestaan ja sen vaikutuksista myös laajasti ja yleistajuisesti. Tähän verkkokirjoittaminen ja sosiaalinen media antaa hyviä ja tehokkaita välineitä. Menestyvän tutkijan arvioinnissa ja rahoituksen haussa vaikuttaa myös yhä enemmän, miten tutkija onnistuu sanoittamaan osaamistaan ja edistämään työllään yhteiskunnallista kehitystä ja muutosta. Yliopistotkin ovat havahtuneet panostamaan yhä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja vuorovaikutukseen, jota ilman tutkimusyhteisöt jäävät leijumaan omalle saarekkeelleen.

Verkkokirjoittaminen mahdollistaa myös laajemman vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin, jossa tutkija voi saada palautetta yleisöltä ja sellaisilta ryhmiltä, joihin hänellä ei muuten ole kontaktia. Samoin esim. yhteisö- ja julkisen taiteen teosten tekijät ovat alkaneet saada kommentteja ja palautetta verkkomedian kautta teostensa vastaanotosta hyvin laajoilta yleisöiltä, kaupunkien ja asuinalueiden asukkailta, miten asukkaat ovat kokeneet uudet taideteokset lähiympäristössään.

Myös tutkijan näkemyksellisyys on merkittävä arvo, joka tekee myös populaarimman kirjoittamisen laajalle yleisölle hyvin tärkeäksi. Tutkija ei ole vain tutkimuksen tuottaja ja tiedon säilyttäjä, vaan pystyy vaikuttamaan arvoihin, yhteiskunnallisen muutokseen ja sen suuntaan. Aktiivisella viestinnällä myös verkossa tutkija pystyy vaikuttamaan ja edistämään ajattelua ja toimintaa kohti parempaa ja toimivampaa yhteiskuntaa. Tutkijoina ja asiantuntijoina olemme parhaimmillamme myös hyvään elämään osallistavia muutosagentteja ja pystymme vaikuttamaan muutokseen niin omassa yhteisössämme kuin omassa elämässämme ja yhteiskunnassa.