Paikkatietokurssin ensimmäinen luento meni osin vanhaa muistellen ja itse muistia virkistäen. Mapinfoa olen aikaisemminkin käyttänyt, mutta muistikuvat tästä ovat aukkoisia. Tuli siis tarpeeseen käydä läpi, mitä eri nappuloiden painelu saa aikaan ja kuinka niitä karttakerroksia sai muokkaustilaan.

Itse kartan tekeminen oli jotain, mitä en ollut ikinä mäppärillä tehnyt, vaikka karttojen tuottaminen onkin maantieteilijän osaamisen ydintä. Teemakartan laadinta olikin yllättäen melko helppoa. Siihen asti kunnes aloin pohtimaan, mitä haluan kartalla viestiä ja miten ilmiö kartalla tulee esiin. Myös aineiston luokittelu sopivan kokoisiin ryhmiin niin, että kuvattava ilmiö tulisi teemakartalla selkeästi näkyviin, aiheutti lievää ahdinkoa. Teemakartan lukuarvojen, värien ja muiden ominaisuuksien tekninen muokkaaminen ei ollut kovinkaan haastavaa, vaan se, miten ominaisuuksilla voi vaikuttaa kartan visuaaliseen ilmeeseen. Takaraivossa kummitteli myös se, kuumottava ominaisuus, että Mapinfossa voi vain kerran painella undo-nappulaa, asia, johon en erinäisissä kuvan- ja tekstinmuokkausohjelmissa ole ikinä tottunut.

Kaikesta huolimatta vimmatun rämpläämisen jälkeen sain jonkinlaisen tuotoksen aikaan ja loppujen lopuksi päädyin erittäin selkeään ja helppoon vaihtoehtoon. Kuvasin koropleettikartalla jalostuksen jakautumista Suomessa vuonna 2015.

Valitsin syystä tai toisesta ilmiötä kuvaavaksi väriksi vihreän. Pidin siitä, että mitä tummempi vihreä, sitä enemmän jalostusta. Näin tein helpottaakseni kartan luettavuutta, ja siksi, että sillä oli helppo kuvata positiivisia arvoja sisältävän yksittäisen ilmiön vaihtelua kartalla. Vertailun vuoksi voisi mainita Nea Heikkilän luoman kartan alkutuotannosta, joka on toteutettu punaisen ja oranssin eri sävyin.
Jalostuksen osuudet jaoin luonnollisten luokkavälien mukaan, jolloin kartalla näkyy melko selkeä ero esiintyvyydessä esimerkiksi itä-länsi- akselilla. Kartasta voi nähdä, että jalostus muodostaa joissakin kunnissa Suomea oleellisen osan kokonaistuotannosta, esimerkiksi Salo, kun taas toisilla alueilla, kuten pohjoisessa, se ei ole lainkaan dominoiva tuotantomuoto.
Kartan informaatiotaso on mitä yksinkertaiselta koropleettikartalta voi ehkä olettaa: siinä erottuu tietyn ilmiön suhteellinen jakautuminen tietyssä alueellisessa yksikössä, tässä luomuksessa Suomessa. Pyrin luomaan helppolukuisen ja informaatiotasoltaan yksinkertaisen kartan, ja mielestäni siinä hyvin onnistuinkin.

Lähteet:

Heikkilä, N. (2016): 1. MapInfoon tutustumista.