Lisälukemistoksi saatu artikkeli käsitteli koropleettikarttoja, joissa toisissa kuvattiin yhtä ja toisissa kahta muuttujaa. Myös näiden välisiä eroja pohdittiin ja sitä, miten muuttujia voidaan luokitella ja visualisoida niin, että kuvattava ilmiö olisi luettavissa ja ymmärrettävissä kartalta.
Kahden muuttujan kartoissa, jotka esimerkkien pohjalta näyttivät päällekkäisiltä koropleettikartoilta, kuvattavien ilmiöiden tulee olla jollain tavalla riippuvaisia toisistaan. Tämä voi onnistuneesti toteutettuna antaa enemmän tietoa ja kertoa jotain ilmiöiden syy-seuraus-suhteista. Haasteena on kuitenkin kartan visualisointi, millaisia värejä ja luokitteluja käyttää. Päällekkäiset teemat siis eivät välttämättä ole paremmin luettavia kuin yksiteemaiset kartat, mutta toisaalta niissä voidaan kuvata esimerkiksi päällekkäisiä ilmiöitä ja ilmiöiden korrelaatiota spatiaalisesti tehokkaammin kuin yhden teeman koropleettikartoissa.
Artikkelin kartoissa käytettävät legendat poikkeavat tavallisista teemakartoista siinä, että mitta-asteikot oli esitetty janamaisena luettelona, jossa värit oli aseteltu peräkkäin numeroarvojen muutosten mukaan. Näiden lisäksi värien yhdistämistä päällekkäisellä teemakartalla havainnoidaan hajontakuviossa, jossa lineaarista kasvua hahmotetaan sinisten ja punaisten eri sävy-yhdistelmillä. Myös luokkien frekvenssit on merkitty omaan laatikkoonsa. Artikkelin kartografinen esitys vaatii lukijalta visuaalista hahmotuskykyä, sillä värien muutokset kartalla voivat olla haastavia tulkita, kun päällekkäin asetetaan kaksi koropleettikarttaa. Ainakin itsellä oli hankaluuksia tarkastella värien päällekkäisyyksiä.
Kartogfarinen toteutus on aina tekijän vastuulla, ja toteuttamiseen tarjolla olevat välineet antavat mahdollisuuden, mutta samalla vastuun kartan tekijälle lopputuloksesta. Esimerkiksi MapInfossa on runsaasti mahdollisuuksia erilaisten koropleettikarttojen luomiseen. Jotta kuvattava ilmiö olisi mahdollisimman informatiivinen ja selkeä, kartan laatijan on mietittävä esimerkiksi millaisilla väreillä ja kuvioilla ilmiötä haluaa visualisoida. Myös luokkien koko ja lukumäärä tulee olla sopiva. Se, mikä toteutusta ohjaa, ovat ensisijaisesti tekijän motiivit ja visuaalinen silmä.

Lähteet

Leonowicz, A. (2006) Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija  42: 1, 33-37